Lentokentät pullistelevat kadonneita kannettavia ja kännyköitä
0
Helsinki-Vantaan lentokentälle unohtuneista mobiililaitteista kolmannes jää noutamatta, kun sen sijaan kadonneista kannettavista tietokoneista yli 90 prosenttia päätyy takaisin omistajilleen. Vuonna 2005 kentälle jäi matkapuhelimia 503 kappaletta, kannettavia tietokoneita 23 ja kämmentietokoneita myös 23, ilmenee Pointsecin tekemästä tutkimuksesta.
Vain noin 70 prosenttia Helsinki-Vantaan lentokentälle unohdettujen matkapuhelinten omistajista haki kännykkänsä löytötavaratoimistosta, kun taas kannettavista tietokoneista 91 prosenttia löysi tiensä takaisin omistajilleen. Kämmentietokoneiden suhteen tilanne on toinen; niiden omistajista vain vähän yli puolet haki laitteensa takaisin.
Muualla Pohjolassa ollaan huolettomampia, Arlandan päälentokentältä kannettavista noudettiin 75 prosenttia, matkapuhelimista vain 30 prosenttia. Oslon pääkentällä matkapuhelinten hakuprosentti oli vaivaiset 10, mutta omistajat saivat takaisin 95 prosenttia kannettavistaan. Australiassa Brisbanessa käytännössä kaikki kannettavat palautuvat omistajilleen, mutta matkapuhelimista joka ikinen jäi lentokentälle.
Pointsecin mukaan unohtuneista mobiililaitteista ja tietokoneista pitäisi olla varuillaan, vaikka suurin osa niistä saadaankin takaisin. Yhtiön mukaa riski piilee siinä, että nykyisin myös pieniin mobiililaitteisiin paljon tietoja, ja jos laitteita ei ole suojattu, ne muodostavat tietoturvariskin sekä yksittäisille käyttäjille että organisaatioille.
Joka neljännen kannettavan tiedostot salattu
Pointsec Finlandin toimitusjohtaja Juha Poutanen kertoo Tietokone-lehdelle, että yhtiön kansainvälisen selvityksen mukaan vasta 20—25 prosenttia kannettavista tietokoneista käyttää minkäänlaista tiedostojen salausta katoamis- ja varkaustilanteiden varalta. Hän sanoo, ettei Suomen lukua ole tutkittu erikseen, mutta arvioi tilanteen olevan täällä hieman kansainvälistä tasoa parempi.
Poutanen uskoo, että salausohjelmien markkinat ovat Suomessakin kasvamassa. "Yritykset kehittävät järjestelmällisesti tietoturvapolitiikkansa. Ilman muuta tiedostojen salauksesta on tulossa 'de facto' -ominaisuus kannettavissa tietokoneissa salattujen etäyhteyksienn, palomuurien ja muiden tietoturvajärjestelmien rinnalla", Poutanen sanoo.
Poutasen mukaan kryptausohjelmien kysyntää lisää sekin, että ne kuluttavat entistä vähemmän koneen resursseja. "Windows-koneessa toimistokäytössä kuorma on vain noin kolme prosenttia", Poutanen arvioi. Hänen mielestään käsitys salausohjelmien raskaudesta on hyvin vanhentunut.
