Linux supertietokoneiden ykkönen
23
Linux on ylivoimaisesti suosituin supertietokoneiden käyttöjärjestelmä tuoreimman top 500 -listan mukaan. Sen osuus on kasvanut erittäin nopeasti erityisesti muiden unix-järjestelmien kustannuksella. Osasyynä tähän on ilmaisuus, tuhansien suorittimien koneissa prosessorikohtainen lisenssimaksu tulee kalliiksi.
Linux-käyttöjärjestelmän varassa pyörii 393 maailman tehokkainta tietokonetta. Seitsemän kymmenestä tehokkaimmasta käyttää Linuxia.
Unix-järjestelmistä yleisimpiä ovat IBM:n AIX, joka esiintyy listalla 53 kertaa ja HP Unix, joka pyörittää 32 konetta. Superkonelistaa kolmanneksen osuudella 90-luvun puolivälissä hallinnut Cray ja sen Unicos ovat saaneet 13 koneella vain 2,6 prosentin osuuden.
Viidessä koneessa, muun muassa 21. ja 28. nopeimmassa, käyttöjärjestelmänä on Mac OS X. Windows-käyttöjärjestelmän superkoneet ovat sijoilla 130 ja 470.
Paras myös hyötysuhteeltaan
Superkoneet voidaan myös järjestää riviin teoreettisen laskentakapasiteetin mukaan kertomalla niiden prosessorien määrä kellotaajuudella. Kun tällä luvulla jaetaan mittauksissa saavutettu laskentateho, voidaan verrata käyttöjärjestelmien ja prosessoreiden hyötysuhdetta.
Linux loistaa myös tällä listalla parhaiden ympäristöjen yltäessä yli 3,7 liukulukulaskuun kellojaksossa prosessoria kohti. Paras valmistaja oli Silicon Graphics ja sen Altix 3700 -sarja. Prosessorina näissä on Intelin 64-bittinen IA-64. Myös Ilmatieteen laitos hankki Altixin vuosi sitten. Hyvä valinta.
Toiseksi paras hyötysuhteeltaan oli Power5-prosessori AIX-käyttöjärjestelmällä tuloksella 3,4 laskutoimitusta kellojaksossa. Näiden soveltamisessa IBM on ykkönen.
Macintosh OS X -tietokoneet ylsivät välille 2,1–2,6 laskutoimitusta. Esiversio Microsoftin Windows Cluster Server 2003:sta laski 1,4 laskutoimitusta kellojaksolla. Windows 2003 Server tahmasi järjestelmää niin, että tulosta syntyi 0,88 laskutoimitusta kellojaksolla.
