Polttokennokehitykseen lisää panoksia
0
Polttokennoihin kannattaisi panostaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän, arvioidaan eilen valmistuneessa polttokennojen strategiaehdotuksessa. Panoksia lisäämällä voitaisiin luoda tutkimuksellinen pohja suomalaisen polttokennoteollisuuden syntymiselle.
"Strategian lupaavat tulokset rohkaisevat Tekesiä harkitsemaan vakavasti teknologiaohjelmaa tälle kasvavalle polttokennoteknologian alueelle", sanoo Tekesin toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila. Tähän mennessä Tekes on tukenut polttokennojen tutkimusta noin kolmella miljoonalla eurolla.
Vuonna 2030 arvioidaan maailmassa olevan 300–700 gigawattia paikallaan pysyvää polttokennolaitosta, 15 miljoonaa polttokennoajoneuvoa, ja kannettavasta kuluttajaelektroniikasta 15–30 prosenttia toimii polttokennoilla.
Suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten on päästävä mukaan jo polttokennokehityksen alkuvaiheessa.
"Esimerkiksi EU:n puiteohjelmien kautta voimme vaikuttaa tutkimusrahoituksen suuntaamiseen. Suomen asiaa voidaan edistää muun muassa tutkimalla biopolttoaineiden hyödyntämistä polttokennoissa", uskoo VTT:n johtava tutkija Rolf Rosenberg.
Tuoreen strategian mukaan Suomen teollisuudella ja tiedeyhteisöllä on useita polttokennopanostuksiin kannustavia vahvuuksia. Maamme energiateollisuuden rakenne on monipuolinen ja erityisesti yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osaaminen on maailman huippua.
Kuluttajaelektroniikkateollisuus luo pohjan kannettavien polttokennosovellusten ja teollisuus- ja sotilaskulkuneuvoteollisuus polttokennoajoneuvojen kehittämiseen. Lisäksi asiantuntemus järjestelmäintegraatiossa auttaa yrityksiä luomaan kehittyneitä tuotteita alihankkijoiden valmistamista komponenteista.
"Suomella on hyvät edellytykset kehittyä maailman huipuksi valituilla osa-alueilla useissa polttokennoteknologioissa. Se edellyttää pitkäjänteistä ja merkittävää panostusta tutkimukseen", sanoo tutkimusjohtaja Erkko Fontell Wärtsilästä.
Polttokennostrategian laatijat suosittavat alan osaamisen kehittämiseksi teollisuusvetoista ohjelmaa, joka jakautuisi kolmeen osaan: paikalliset polttokennovoimalaitokset, työkoneet ja kannettavat polttokennosovellukset. Näillä aloilla Suomessa on jo toimijoita, jotka panostavat polttokennoteknologioihin ja joilla on edellytykset kehittää kansainvälisesti menestyviä tuotteita.
Yritysvetoisesti valmistellussa polttokennojen kansallisessa strategiassa on laajasti mukana eri tahoja, kuten 13 teollisuuden edustajaa, Tekes, VTT, Teknillinen korkeakoulu sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. (Prosessori)
