Rikostutkinta langattomaksi ja sähköiseksi
0
Finlandia-talolla Helsingissä järjestettiin viime viikolla yksi maailman suurimmista rikosteknisen tutkinnan kansainvälisistä konferensseista, jossa lähes 800 osallistujaa Euroopasta jakoi tietoa ja näkemyksiä alan kehityksestä. Uusilla tietoliikenne- ja tietotekniikkainnovaatioilla on suuri merkitys jatkossa, kun rikostutkintaan haetaan lisää nopeutta ja tehokkuutta.
Kaikki tutkinta-asiakirjoista dna-näytteisiin ja kuviin on muuttumassa sähköiseksi, ja luvassa on isoja panostuksia muun muassa palvelin- sekä tallennusjärjestelmiin. Haasteita on kuitenkin rikostutkinnan kehittämisessä uusien laboratoriotekniikoiden tasolle ja tietojärjestelmien päivittämisessä uusia tietomääriä varten.
Käytäntöjä vielä sopimatta
Laboratorionjohtaja Erkki Sippola keskusrikospoliisin rikosteknisestä laboratoriosta sanoi, että tietotekniikan hyödyntäminen rikostutkinnassa lisääntyy. "Sähköistyminen koskee kaikkea, dna-tutkimuksia, sormenjälkiä ja tekstiasiakirjoja. Tieto siirtyy langattomia yhteyksiä pitkin taustajärjestelmiin", Erkki Sippola sanoi EAFS (European Academy of Forensic Science) 2006:n tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Sippolan mukaan kestää vielä aikansa, ennen kuin rikosnäytteet siirtyvät tosiajassa langattomasti laboratorioihin. "Käytännöt ovat vielä sopimatta. Salaus ja tekniikka muutenkin ovat olemassa, mutta välineistöä ei ole vielä käytössä", Sippola kuvaa.
Valvontakameroita tulee paljon lisää
Yksi konferenssin johtopäätöksistä oli se, että valvontakameroista on tulossa yhä yleisempiä. Niillä katsotaan olevan tärkeä rooli vakavan rikollisuuden ja terrorismin tutkinnassa. Kaikkia tallenteita ei kuitenkaan voida hyödyntää rikostutkinnassa heikon kuvan- ja äänenlaadun vuoksi.
Valvontakameroiden lisäksi yleisön lähettämillä kuvilla, äänillä ja videoilla on kasvava rooli rikostutkinnassa. "Poliisit kysyvät entistä enemmän yleisöltä kuvia, ääniä ja videoita. Näillä oli suuri merkitys esimerkiksi Lontoon terrori-iskun tutkinnassa", Albert Koeleman, ENFSI:n (European Network of Forensic Science Institutes) puheenjohtaja sanoi.
Kuvien lisäksi kännyköiden paikannus- ja tunnistetietoja käytetään yhä useammin. Koeleman kertoi tapauksesta, jossa surman uhri löydettiin tutkimalla jälkiä gsm-tukiasemien solutiedoista, missä tämä oli viimeksi liikkunut.
Moni ei myöskään tiedä, että myös EU:ssa ulkopuolelta tulevilta otetaan kuvat ja sormenjäljet. "Se tehdään epäilyn pohjalta, ei rutiininomaisesti", Erkki Sippola sanoi. Yhdysvalloissa kaikilta maahan tulevilta otetaan nykyisin sormenjälki ja valokuva.
Suomi on menestynyt hyvin
Bodom-järven surmien tutkinnan yhteydessä julkisuudessa epäiltiin, ettei Suomi ole ajan tasalla esimerkiksi dna-näytteiden tutkinnassa, kun aineistoa jouduttiin lähettämään Isoon-Britanniaan. Erkki Sippola ja Albert Koeleman kiistävät tämän. Heidän mukaansa työtehtäviä on tarkoituksella jaettu EU-maiden välillä, jotta samaa erikoisosaamista ei tarvitse olla joka maassa erikseen.
"Suomi on menestynyt erittäin hyvin (rikosteknisessä tutkinnassa) ja on yksi eurooppalaisen verkoston perustajista. Käytämme suomalaisia laboratorioita esimerkkinä hyvistä käytännöistä", Albert Koeleman vakuutteli.
"Englannissa ollaan pitkällä juuri tietyntyyppisten näytteiden tutkinnassa", Erkki Sippola jatkoi siitä, miksi Bodom-tapauksessa haettiin apua ulkomailta.
C.S.I-sarjat eivät ole tosi-tv:tä
ENFSI:n edustajat myös sanoivat, että ihmisillä on usein täysin väärä käsitys rikosteknisestä tutkinnasta, koska se saattaa perustua amerikkalaisiin tv-sarjoihin, kuten suosittu C.S.I. "Televisio on meitä kauheasti edellä", Sheila Willis, yksi EAFS 2006:n järjestäjistä, sanoi.
Asiantuntijat korostivat, että amerikkalaiset tv-sarjat antavat monessa suhteessa täysin väärän kuvan tutkintamenetelmistä ja tutkijoiden työstä. Hyvääkin sarjoissa on. "Olemme huomanneet, että tv-sarjat lisäävät erityisesti nuorten kiinnostusta rikostekniseen tutkintaan työpaikkana", Albert Koeleman kertoi.
Erkki Sippola veti EAFS 2006:n tiedotustilaisuuden.
Erkki Sippola veti EAFS 2006:n tiedotustilaisuuden.
