Suomalainen ict-yritys palkkaa kotimaisen pomon
0
Suomalaiset ict-yritykset kompastuvat kansainvälistymisessään useimmiten kulttuuriin, kuten erilaisten markkinoiden, asiakkaiden ja toimintatapojen ymmärtämiseen. Yritysten johtoon palkataan yleensä suomalainen, mutta sen sijaan suomen kielen osaajia ei välttämättä tarvita kuin suorassa asiakaspalvelussa, ilmenee Market-Vision tuoreesta tutkimuksesta.
Market-Vision tutkimukseen osallistuneista yrityksistä useimmat nimesivät kansainvälistymisen tavoitteeksi yksinkertaisesti kasvun, ja osa merkittävän markkina-alueen saavuttamisen.
Kansainvälistymispäätökseen vaikuttaneista tekijöistä keskeisimmiksi nousivat omistajan tai johdon halu kansainvälistymiseen ja kysyntä kansainvälisillä markkinoilla. Osaavan henkilöstön riittämättömyys Suomessa tai halu hyödyntää joustavia ulkomaisia henkilöstöresursseja eivät näiden yritysten mukaan ole juuri lainkaan vaikuttaneet kansainvälistymispäätökseen.
Johtoon tarvitaan suomalaisia mutta suomen kieltä ei tarvita
Yritysten johto on kotimaista, 70 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että johtotehtäviin valitaan yleensä suomalainen. Ulkomaisten työntekijöiden määrä lisääntyy kahdessa kolmesta Suomen yksiköstä. 60 prosenttia yrityksistä vahvistaa, ettei useimmissa tehtävissä tarvita suomen kielen taitoa, ja hieman yli 40 prosenttia yrityksistä ei pidä hyvää suomen kielen osaamista välttämättömänä muille kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville.
Eri kulttuureiden tuntemisessa mennään metsään
Kysyttäessä puutteita kansainväliseen toimintaan liittyvässä osaamisessa, nousi eri kulttuurien tuntemus yhdessä kielitaitovaatimuksien ja eri markkinoiden ymmärtämiseen keskeisimmäksi haasteeksi. Ratkaisuksi yritykset ovat kouluttaneet omaa henkilöstöään ja palkanneet henkilöitä, jotka tuntevat kohdemaan.
Useissa yrityksissä panostetaan johdon kansainvälisyyteen, siten että johtotehtäviin valitaan kansainvälisesti kokeneita henkilöitä.
Market-Visio haastatteli tutkimusta varten puhelimitse 33:n kansainvälistyneen ict-yrityksen edustajaa loka-joulukuussa 2005. Vastaajat edustavat yleensä henkilöstöhallintoa tai ylintä johtoa. Ohjelmistoalaa edustaa 66 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksestä. Muita aloja edustivat muun muassa tietoverkkopalvelut ja teleliikenne.
