Suomen it-työvoimapulaa ratkaistaan virolaisten avulla
10
Länsi-Suomen Lääninhallitus ja Viron Sisäministeriö rahoittavat EU:n tuella uutta hanketta, jossa Suomea uhkaavaa tietoliikennealan asentajien pulaa ratkotaan virolaisten työntekijöiden avulla. Tarkoituksena on kouluttaa Virossa lisää tietoliikenneasentajia Suomen nopeasti eläköityvän työntekijäjoukon kasvattamiseksi.
Kaksivuotisessa hankkeessa keskitytään tietoliikenneasentajan ammattitutkinnon kehittämiseen. Hankkeessa toimivan Adultan mukaan koulutusta on Suomessa järjestetty viime vuosina hyvin vähän. Niinpä tietoliikennealalla uhkaa nopea eläköityminen, sillä alan keski-ikä on hyvin korkea. Tähän ovat vaikuttaneet sekä 90-luvulla toteutetut henkilöstön vähennykset että vähäinen uusien alalle tulijoiden määrä. Suoranaista työvoimapulaa esiintyy jo joillakin alueilla. Adultan mielestä lähivuosina tilanne on nopeasti vaikeutumassa.
Helpompi siirtyminen komennukselle Suomeen
Uhkaavaan työvoimapulaan hanke vastaa koulutusta kehittämällä, erityisesti työn ohessa suoritettavana koulutuksena. Lisäksi hanke mahdollistaa helpomman siirtymisen komennukselle naapurimaahan, kun siellä pätevä tutkinto on mahdollista suorittaa jo kotimaassa.
Adulta Oy on sopinut tietoliikennealan koulutuksen kehittämisestä yhdessä Paimion AKK:n ja neljän virolaisen partnerin kanssa. Näiden lisäksi ICT Cert-hanketta rahoittavat EU:n aluekehittämisrahasto sekä Länsi-Suomen Lääninhallitus ja Viron Sisäministeriö.
Suomalainen tutkinto työn ohessa
Hankkeen tavoitteena on kehittää sekä yhdenmukaistaa molempien maiden tietoliikenneasentajien koulutusta ja mahdollistaa myös naapurimaan tutkinnon suorittaminen kotimaassa. Molemmissa maissa on käytössä näyttötutkintojärjestelmä, jonka perustalle koulutusta kehitetään. Näyttötutkinnoissa on mahdollista saada tutkinto suorittamalla näyttö yleensä omien työtehtävien yhteydessä.
Hankkeen tarkoituksena on myös tuottaa oppimateriaalia, joka sisältää alan uusimman tiedon ja ottaa huomion myös lähitulevaisuuden kehityksen. Perinteisistä kirjoista ja monisteista siirrytään yhä enemmän tietokoneavusteiseen opiskeluun ja verkkopohjaisiin materiaaleihin, joita voidaan päivittää lähes reaaliaikaisesti.
