Suomi ajaa roskapostin torjuntaa EU:ssa
Suomi on syksyn puheenjohtajakaudellaan yrittänyt ajaa liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla roskapostin torjunnan yhteistyön parantamista EU:ssa. Juridisten esteiden vuoksi kaikissa jäsenmaissa operaattorit eivät voi vieläkään ongelmitta suodattaa roskapostia. Asian ratkaisu ei näytä ehtivän enää Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Komissio antoi toissapäivänä tiedonannon Suomen painostuksesta, jonka tavoitteena on ohjata jäsenmaita paneutumaan haitta- ja roskapostiviesteihin sekä vakoiluohjelmia. Tiedonannossa muun muassa kerrotaan, että roskaposti on monitahoinen ongelma, koska se tukkii operaattoreiden verkkoja, aiheuttaa tietoturvaongelmia ja altistaa kansalaiset esimerkiksi huijausviesteille.
Suomi haluaa olla esimerkkinä
Suomessa asiaa johtanut liikenne- ja viestintäministeriö vetoaa kiisteltyihin lukuihin, joiden mukaan roskapostin määrä olisi teknisillä toimilla saatu vähennettyä Suomessa yli 80 prosentista noin kolmannekseen kaikesta sähköpostiliikenteestä. Ministeriössä ollaan kuitenkin luottavaisia, että roskapostia on saatu vähennettyä.
Monissa jäsenmaissa haasteita on enemmän. "On käynyt ilmi, että jotkut operaattorit pelkäävät suodattaa roskapostia. Suodatusoikeudet täytyy selkeyttää", viestintäneuvos Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.
Suomessa juridiset esteet on jo ratkaistu, ja operaattoreilla on oikeus suodattaa verkossa haitta-, roskaposti- ja virusviestejä sekä puuttua bot-verkkojen toimintaan. Operaattorit ovat myös arvioineet saaneensa roskapostiviestejä vähennettyä.
Tietoturvastrategian valmistelu 2007
Juhapekka Ristola sanoo, että yhteistyötä on tehtävä unionin tasolla, koska suurin osa roskapostista tulee EU-maiden ulkopuolelta, esimerkiksi Kiinasta ja Yhdysvalloista.
Tietoturvastrategian päätöslauselmasta neuvoteltiin Brysselissä eilen. Suomesta työryhmän kokoukseen osallistunut LVM:n neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen kertoo, että konkreettiset toimet roskapostia vastaan eivät valitettavasti näytä ehtivän päätöslauselmaan enää Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Suomi vaatinut komissiolta toimia
"Haittaohjelmia sekä roskapostia ja viruksia koskevaa sisältöä ei pystytä ottamaan mukaan päätöslauselmaan", Miettinen harmittelee. Luonnoksessa on kuitenkin yleisluontoinen lauselma siitä, että komission, operaattoreiden ja muiden tahojen on selvitettävä asiaa.
"Suomi on vaatinut, että komission täytyy omistautua asian hoitamiseen. Komissio näyttää nyt koonneen tiedonannon dokumenttiin asioita, jotka pitäisi selvittää. Mikään muu eurooppalainen maa ei ole kyennyt tähän. Ministeri Huovisella on syytä tyytyväisyyteen", Ristola sanoo.
Konkreettiset toimet jäävät kuitenkin EU:n seuraavan puheenjohtajamaan vetovastuulle.
"Tekeekö komissio päätöslauselman, joka kohdistuu suoraan roskapostiin, riippuu seuraavasta puheenjohtajamaasta Saksasta", Kirsi Miettinen kertoo.








