Suomi Euroopan kärkeen superkoneissa
2
Suomen tiedeyhteisöä palveleva CSC allekirjoitti eilen sopimukset Crayn ja HP:n kanssa kahden huipputehokkaan supertietokoneen hankinnasta. Cray tulee olemaan Pohjois-Euroopan tehokkain ja HP:kin mahtunee sadan tehokkaimman joukkoon maailmassa.
Sopimuksen allekirjoittivat CSC:n Kimmo Koski, HP:n Paul Paukku ja Crayn Paul Ciernia.
Ensi vuoden alussa käyttöön otettavan HP:n superklusterin laskentateho on kymmenen teraflopsia. 2048 prosessoriydintä käsittävä blade-järjestelmä on 14 kaapin kokoinen. Kaappien täytteenä on 512 kehikkopalvelinta, joissa jokaisessa on kaksi tuplaydinsuoritinta. Viimekesäisellä maailman top500-listalla se olisi sijoittunut sijalle 37.
Cray Hood asennetaan neljässä vaiheessa. Loppuvuodesta asennetaan pieni osa, joka laajennetaan maaliskuussa 11 kaapin järjestelmäksi. Kesäkuussa 2008 se saa ensimmäisenä maailmassa neliytimiset suorittimet, ja joulukuussa 2008 laitteisto kasvaa 18 kaapin kokoiseksi. Suorittimia on silloin 1684, ytimiä 6736 ja huippulaskentatehoa 70,1 teraflopsia. Tuoreimmalla top500-listalla se olisi neljäs. Vuonna 2008 se tullee olemaan sijan 20 paikkeilla.
Crayn käyttö kohdennetaan hyvin rinnakkaistuviin tehtäviin, joissa tarvitaan nopeaa kytkentäverkkoa ja mahdollisimman suurta prosessorimäärää. HP-superklusteri tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon paljon muistia ja levytilaa vaativille sovelluksille.
Laitteet asennetaan tieteellisen laskennan tiloihin Espooseen. Investointi maksaa noin kymmenen miljoonaa euroa, josta pääosa käytetään superkoneeseen ja superklusteriin ja vähäinen määrä uuteen levypalvelinjärjestelmään. Hankittavat laitteet tulevat opetusministeriön hallinnoimaksi valtion omaisuudeksi.
Pulaa laskentakapasiteetista
Suomen edellinen superkone asennettiin noin neljä vuotta sitten, mutta sen avulla ei pystytty tarjoamaan kilpailukykyistä laskentaympäristöä. Laitteisto romutetaan, kun uudet on saatu asennettua. Sen ylläpito suhteessa laskentakykyyn on niin tyyristä, ettei yhdelläkään suomalaisella laitoksella olisi siihen varaa. Jo sähköä kuluu kymmenien saunankiukaiden verran.
Uuden superkoneen avulla voidaan tutkia ilmiöitä, joihin aiemmin ei ollut mahdollisuuksia. Samalla nykyisten laskentamallien tarkkuutta voidaan kasvattaa huomattavasti. Uusia tutkimushaasteita on esimerkiksi nanotutkimuksen, ilmastonmuutoksen ja biomolekyylien mallinnuksen sekä maailmakaikkeuden taustasäteilyn laskennan alueilla.
Suomen tähänastinen laskentakapasiteetti on käytetty kokonaan Suomessa. Nyt hankittua kapasiteettia voidaan käyttää myös vaihtokaupoissa, joissa Suomeen voidaan hankkia palveluita, joita täällä ei kannata ylläpitää. Hankinnan myötä Suomi nousee myös Euroopassa niiden kärkimaiden joukkoon, joilla on sanansa sanottavana tulevaa petaflops-tason laskentakeskusta perustettaessa.
Hankinta turvaa tutkijoille kilpailukykyiset laskentaresurssit tämän vuosikymmenen loppuun. Sen jälkeen on opetusministeriön jälleen raotettava kukkaronnyörejä.
Sopimuksen allekirjoittivat CSC:n Kimmo Koski, HP:n Paul Paukku ja Crayn Paul Ciernia.
