Virtuaalisohva kotiin kännykällä
0
Vuoden kuluttua kotiaan sisustava voi kännykän ruudulla sovittaa kalusteita todelliseen tilaan. VTT:n kehittämät visualisointiratkaisut yhdistävät virtuaalisuuden ja todellisuuden.
Tässä täydennetyssä tai tutkimusprofessori Charles Woodwardin mieluummin kutsumassa vahvennetussa todellisuudessa reaaliaikaiseen videokuvaan lisätään tuotteen tai rakennuksen virtuaalimalleja, joita voidaan tarkastella kolmiulotteisesti todellisessa ympäristössä.
Tekniikkaa ovat käyttäneet tuotteidensa esittelyssä leikkipuistojen kalustevalmistaja Lappset, Senaatti-kiinteistöt ja rakennusliike NCC.
VTT on tutkinut virtuaalimalleja jo vuosia ja suuntautunut yhä enemmän kännyköihin ja tosiaikaisuuteen. Uusimmissa versioissa voidaan kämmenmikro kädessä kulkea ympäri rakentamatonta tonttia ja tarkastella suunnitteilla olevaa taloa eri puolilta, jopa kävellä sen sisustettuihin sisätiloihin. Suorittimien tehojen kasvaessa tämä tekniikka siirtyy kamerakännykkään.
Jo nykyversio antaa sisustajalle mahdollisuuden kokeilla virtuaalisesti kalusteita kotonaan. Keittiösuunnittelussa, jossa koko huone mallinnetaan alusta alkaen, tämä on tuttua. Kotiaan vain hieman uudistavalle mallinnus on liian työläs tie. VTT:n tekniikka lisää kalusteet oikean kokoisina kamerakännykän videokuvaan, huolehtii perspektiivistä ja antaa mahdollisuuden säätää valon määrää ja tulokulmaa.
Täydennetty todellisuus helpottaa kuluttajan valintoja
Kuluttajan tarvitsee VTT:n sovelluksessa kierrellä huonekaluliikkeitä tai selata kuvastoja. Kun mieleinen kaluste löytyy, kuvataan kännykällä sen kaksiulotteinen viivakoodi, jolla haetaan kalusteen kolmiulotteinen vrml-malli. Huonekalu asemoidaan kotona halutulle paikalle siirtelemällä mallia kännykän videokuvassa.
Asemoinnin jälkeen huonekalu pysyy paikallaan kännykkää liikuteltaessa. Menetelmä perustuu piirteentunnistukseen kamerakännykän kuvasta, eikä se tarvitse niin kutsuttuja kohdemerkkejä. VTT:n kehittämä ohjelmistoprototyyppi on jo olemassa, mutta sovelluksen kaupallistajaa haetaan vielä esimerkiksi kotimaisesta huonekaluteollisuudesta.
Woodward uskoo tekniikan olevan tarjolla kuluttajille vuoden sisällä. Rahaa tekniikan viimeistely vaatii noin 400 000 euroa, josta Tekes-rahoitusta on luvassa puolet.
Esineet nousevat kuvastosta
Täydennetty todellisuus yhdistää virtuaalista ja todellista, ja poikkeaa siten virtuaalitodellisuudesta, jossa luodaan kokonaan virtuaalisia maailmoja. Täydennetyn todellisuuden ratkaisuja voidaan tarkastella tosiaikaisesti, vuorovaikutteisesti ja kolmiulotteisesti, ja huomattavasti kevyemmillä laitteistoilla kuin virtuaalitodellisuutta.
Täydennetyssä todellisuudessa lisätään haluttuja virtuaalimalleja käyttäjän näkemään kuvaan todellisesta maailmasta. Virtuaalikohteiden kolmiulotteisen sijainnin määrittämiseen käytetään usein niin kutsuttuja markkereita eli kohdemerkkejä. Videokuvasta tunnistetaan markkerin sijainti, ja virtuaalikohde lisätään sen päälle tai viereen. Yksinkertaisimmillaan sovellus toimii tietokoneen ja webbikameran välityksellä tai kamerakännykällä.
Täydennettyä todellisuutta on jo sovellettu tuotekuvastoihin. Virtuaaliesineet ikään kuin nousevat esiin kuvastosta, ja niitä voidaan tarkastella datalaseilla 3D-stereona sivuja kääntelemällä. Esine säilyy näkymässä, vaikka markkeri häviäisi tai häivytettäisiin.
