20 digiyritystä sai preppausta kasvuun
0
Helsingin kaupunginjohtaja saapui Nokia-talolle virka-autonsa sijaan poikkeuksellisesti linja-autolla.
Kaikkiaan 34 ja tänä vuonnakin 20 uuden tekniikan yritystä Uudellamaalla on saanut tukea kasvuun ja strategiansa hiomiseen. Helsingin kaupunki on tukenut hanketta rahallisesti. Seuraavaksi hanketta yritetään laajentaa Uudellamaalla.
Tänä vuonna kasvuvalmennukseen haki 43 yritystä. Valituista yrityksistä 13 on Helsingistä, kuusi Espoosta ja yksi Vantaalta. Osallistujat ovat nähtävissä Forum Viriumin sivuilla. Finaalissa eilen yritykset pääsivät esittäytymään mahdollisille asiakkaille, kumppaneille ja sijoittajille. Tunnustukset osallistujille jakoi Helsingin kaupungin ja Culminatumin johto.
"Helsingin kaupungin visiona on ollut maailmanluokan innovaatioiden keskus. Visiomme on se, että panostamme osaamiseen, ja osaaminen tulee teiltä", sanoi Helsingin kaupunginjohtaja ja ylipormestari Jussi Pajunen kasvuvalmennuksen diplomeja jakaessaan Nokia-talolla eilen.
Jussi Pajunen sanoi, että innovaatioiden ydin on lähes pääsääntöisesti pienten ja keskisuurten yritysten sektori. "Se mitä kaupunki tuo on inhimillisyys ja ihmiset. Kaupunki ei voi olla johtamassa innovaatioiden luomista. Olemme se paikka, jossa ihmiset kohtaavat. Te tuotte sen korkean osaamisen", hän totesi.
Rahallista tukea ja koulutusta
Inhimillisten arvojen lisäksi Helsinki on tarjonnut kuluvan vuoden yritysten kasvuvalmennukseen myös kovaa valuuttaa, sillä se on rahoittanut hanketta noin puolella miljoonalla eurolla. Myös muu Uusimaa on mukana siemenrahoituksessa Digibusiness.fi-ohjelman kautta.
Forum Virium Helsingin pk-kumppanuusohjelman ohjelmajohtaja Esa Blomberg kertoo, että digitaaliset palvelut ja sisällöt valittiin kohteeksi siksi, että ne ovat nopeimmin kasvava bisnes ja osaaminen on keskittynyt metropolialueelle.
"Koska se on uusi toimialue, ei ole vielä muodostunut kiinteitä rakenteita. Siksi se on kiitollinen kehityskohde", hän kertoi Tietokoneelle.
Ajatus on se, että aktiivisessa ja valikoivassa yrityskehitystoiminnassa lähdetään liikkeelle digipalveluista, ja jos käytännöt toimivat, ne voivat levitä uusillekin alueille, kuten matkailuun. Suunnittelu alkoi Helsingin kaupungilla jo vuonna 2004, ja viime vuonna oli ensimmäinen kasvuohjelma pk-yrityksille.
Yritysten saama valmennus on ollut hyvin moninaista. "Monilla on ollut ensin jonkinlainen strategian tarkennus. Aika useilla on ollut tietyn markkina-alueen haltuunotto, joku on halunnut USA:n markkinoille, toinen Eurooppaan", toteaa Blomberg.
Suurin ongelma monilla yrityksillä on ollut henkilöstöhallinto. "Kasvun este tuntuu olevan se, ettei yrityksiin saada hyvää työvoimaa. Ja usein kasvuyrityksissä ei ehditä hoitaa henkilöstöasioita, tulee kiire ja ihmiset lähtevät", hän sanoo.
Esa Blomberg kertoo, että tänä vuonna parhaaksi valmennustavaksi katsottiin tarjota räätälöityä, yrityskohtaista valmennusta. Yritysten taustat ja osaaminen ovat hyvin vaihtelevia. Finnveran, Sitran ja Tekesin asiantuntijat olivat raadissa valitsemassa yrityksiä ohjelmaan.
Rahoituksen järjestämisessä vaikeuksia
Nopea kasvu vaatisi riskirahoitusta, mutta yritykset ovat kokeneet ongelmia rahoituksen järjestämisessä. Alkuvaiheen siemenrahoitusta ja starttirahaa on saatavana, mutta tyypillisesti 2–3 vuoden päästä tarvittaisiin kasvamiseen ja tuotekehitykseen isompia rahasummia, alkaen sadoista tuhansista euroista. Tätä Suomessa ei ole ollut riittävästi tarjolla.
Toisaalta yritykset eivät myöskään uskalla aina ottaa ulkopuolista rahoitusta, ja tähän valmennukseen on suunnitelmissa panostaa ensi vuoden ohjelmassa. "Tulorahoituksella kasvaminen on liian hidasta nykypäivänä. Kilpailu maailmanmarkkinoille on niin kovaa ", muistuttaa Blomberg.
Esa Blomberg korostaa, että kasvuvalmennuksen tulokset näkyvät vuosien päästä, ja valmennuksen osuutta yrityksen menestyksestä on vaikea erottaa. Käytettyjen julkisten varojen toivotaan tulevan takaisin verotuloina, kun yritykset kasvavat ja menestyvät – toivottavasti mahdollisimman nopeasti kansainvälisesti.
Esa Blomberg toivoo, että kasvuvalmennuksen ohjelma jatkuu taas ensi vuonna, ja kysyntää näyttää olevan. Asiasta päättävät alkuvuodesta Helsingin kaupunginhallitus ja muut mahdolliset rahoittajat.
Esa Blomberg kertoi, että yritykset ovat kaivanneet kaupallisesta tai teknisestä taustasta riippuen hyvin erityyppistä valmennusta.
Esa Blomberg kertoi, että yritykset ovat kaivanneet kaupallisesta tai teknisestä taustasta riippuen hyvin erityyppistä valmennusta.
