Avoimen ohjelmiston säkissä voi olla sika
14
Käyttäjien virheraportit eivät välttämättä johda toimiin avoimen koodin ohjelmistoissa.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttävä voi varautua siihen, että tuli otettua vastaan sika säkissä. Ensi viikolla Kuopion yliopistossa tarkastettavassa Timo Koposen väitöskirjassa todetaan, että ohjelmistoissa havaittujen virheiden korjaukset eivät välttämä suuremmin kiinnosta ylläpitävää yhteisöä.
Koponen on tarkastellut avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ylläpitoa. Ohjelmien takana on yleensä vapaaehtoisia ja -muotoisia yhteisöjä. Niiden hyvänä puolena on, että mukaan kehitystyöhön on helppo päästä. Kääntöpuoli taas on, ettei kukaan ole sitoutunut välttämättömään ylläpito- ja päivitystyöhön.
Koposen havaintojen mukaan ylläpidon taso vaihtelee ohjelmistosta toiseen hyvinkin järjestelmällisestä lähestymisestä lähes kaoottiseen. Tarkastelussa oli useita suosittuja avoimen koodin ohjelmistoja.
Virheettömiä sovelluksia ei tee kukaan, mutta käyttäjät odottavat havaittujen virheiden korjaamista. Koposen mukaan läheskään kaikkia käyttäjien lähettämiä virheraportteja ei käsitellä tehokkaasti, eivätkä ne johda korjauksiin.
Tutkimustyötään varten Timo Koponen kehitteli malleja, joilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoja voidaan luokitella sekä menetelmän, jolla ylläpitoa voidaan tutkia. Arviointimenetelmän tueksi laadittiin lähdetiedot automaattisesti käsittelevä ohjelmisto.
Timo Koponen korostaa, ettei tavoitteena ollut selvittää, mitkä ohjelmat ovat hyvin ja mitkä huonosti tuettuja. "Mielestäni olennaisinta on, että open source -ohjelmien käyttäjä tietää, mitä käyttää, minkälaista apua saa ja millaisilla kustannuksilla. Sen pohjalta jokaisen on omakohtaisesti arvioitava sopivuus", hän toteaa Tietokone-lehdelle.
