EK: Liikesalaisuuksia vuotaa sähköpostitse
0
Valmisteilla olevaa sähköisen viestinnän tietosuojalakia on epäilty siksi, että eihän kukaan vuoda liikesalaisuuksia työsähköpostin kautta. Viestintäministeriöstä ja yrityksistä vakuutetaan, että näin todellakin tapahtuu.
Liikenne- ja viestintäministeriön verkkoliiketoimintayksikön päällikkö Juhapekka Ristola sanoo Tietokoneelle, että epäilyksistä huolimatta useilta yrityksiltä on tullut viestejä siitä, että työnantajan sähköpostia on käytetty tahallisesti tai vahingossa liikesalaisuuksien vuotamiseen.
"Voi vain arvailla syitä, miksi tietoja on vuodettu ja miksi niitä on vuodettu yrityksen sähköpostin kautta. Yrityksistä on kerrottu, että syynä on saattanut olla työntekijän harkintakyvyn aleneminen humalan, laiskuuden tai vastaavan takia", Ristola sanoo.
Yritykset epäilevät tietoja vuotavan
Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen sanoo Tietokone-lehdelle, että tietovuotoja on tullut julki monissa yrityksissä, mutta määrääkin tärkeämpää on tapausten vakavuus.
"Esiin tulleet tapaukset ovat olleet periaatteellisesti merkittäviä, koska ne ovat koskeneet tärkeitä teknologiayrityksiä. Näin tärkeää asiaa ei voida mitata esiin tulleiden tapausten lukumäärällä", Tiihonen sanoo.
Tiihosen mukaan laki on tarpeen, jotta tiedetään tunnistetietojen selvittämisen pelisäännöt silloin, kun tätä rajoitettua oikeutta on tarpeen käyttää.
EK ei halua mainita yrityksiä nimeltä. Teknlogiayhtiöistä Nokia on julkisuudessa puolustanut lakiuudistusta.
Gmailia tai Hotmailia ei saa urkkia
"Kysymys ei ole siitä, että todennäköisin tapa välittää yrityssalaisuuksia luvatta olisi juuri sähköposti. Kysymys on vain siitä, että nykyinen yrityssalaisuuksien suoja, sen kattavuus, sisältö ja selvittäminen on ratkaistava myös sähköisessä viestinnässä", Tiihonen perustelee.
Ristola taas tyrmää väitteet, että yritykset voisivat uuden lain myötä seurata esimerkiksi Gmailin, Hotmailin tai muiden web-sähköpostipalveluiden tunnistamistietoja. Ne eivät kuulu yhteisötilaajan, kuten suuryrityksen, viestintäpalveluihin.
Yrityksellä on sen sijaan tähänkin saakka ollut oikeus halutessaan estää pääsy näihin web-palveluihin, ja web-yhteydet voidaan haluttaessa sallia vain työn kannalta tarvittaviin palveluihin. Tähän ei esitetä mitään muutosta.
Ulkoisten muistien tiedostoja saa jo seurata
Juhapekka Ristola muistuttaa myös, että jo nykyisin yritykset saavat seurata ja lokittaa esimerkiksi cd-levyille, usb-muisteille tai palvelimille kopioitavia tiedostoja. Ne lasketaan tietojenkäsittelyksi, jota sähköisen viestinnän tietosuojalaki ei säätele.
Ulkoiset muistit mainitaan lakiehdotuksen selvennyksessä, mutta Ristola korostaa, ettei uusi lakiesitys tuo mitään uutta sääntelyä näiden osalta.
Tiihonen sanoo, että osa tietovuodoista tapahtuu siten, että työntekijä kopioi jollekin medialle aineistoa ja kuljettaa sen pois työpaikalta. Hän myöntää, että tähän on erittäin vaikea puuttua, koska ei voida helposti tunnistaa, mihin tarkoituksiin yrityksen aineistoa kopioidaan.
