Elisan hätäviesteistä kaivataan lisätietoa
1
Massatekstiviesteiksi kutsuttujen hätätiedotteiden lähettäminen ei ole edennyt, koska aiemmin kaavailulle järjestelmälle ei saatu rahoitusta. Nyt Elisa tarjoaa uutta järjestelmää, jossa valtio ostaa viestit palveluna operaattorilta eikä joudu tekemään isoja kertainvestointeja.
Elisan julkishallinnon yksikön myyntijohtaja Kalevi Westerlund kertoo, että Elisa pystyy aloittamaan hätätiedotteiden lähettämisen kännyköihin vaikka heti. Hän sanoo, että kännykkäverkkojen tekniikka on kehittynyt siten, että myös DNA:lla ja Soneralla olisi samat mahdollisuudet.
"Hinnoittelurakenne palvelussa on sellainen, ettei se aiheuta päänvaivaa viranomaispuolella", vakuuttaa Westerlund.
Ministeriö kaipaa tarkermpia tietoja
Valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriön pelastusosastolta vastaa, ettei Elisan ehdotuksesta ole toimitettu vielä minkäänlaisia tietoja ministeriöön, vaan asiasta on luettu tiedotusvälineiden kautta.
DNA:sta ja Teliasonerasta vahvistetaan Tietokone-lehdelle, että tekninen valmius on heilläkin viestien lähettämiseen. Epäselvän tilanteen takia näistä ei ole kuitenkaan vielä kaupallista palvelua. Myöskään DNA:ssa tai Sonerassa ei ollut vielä tietoa, millaista järjestelmää Elisa ajaa.
"Se että Elisa tarjoaisi palvelun tavallisen massatekstiviestivälityksen osalta, keräisi tiedot ja lähettäisi tiedotteet, kuulostaa erinomaiselta ja hyvältä ehdotukselta. En vain tiedä yhtään missä teknisesti ja aikataulullisesti mennään", hän toteaa.
Tarkka kohdentaminen operaattorikohtaista
Koivukoski sanoo, että järjestelmä on saatava toimimaan siten, että hätäviestit voidaan välittää DNA:n, Elisan ja Teliasoneran verkkoihin. Tämä onnistuu jo nyt.
Kalevi Westerlund kertoo, että jotta viestit voidaan kohdentaa alueellisesti, on kunkin operaattorin välitettävä viestit omassa verkossaan. Silloin viestit lähetetään tiettyjen tukiasemien piirissä oleviin kännyköihin.
Hän toivookin nyt myös DNA:n ja Teliasoneran etenevän asiassa. Ulkomaille sen sijaan hätätiedotteet voidaan lähettää maakohtaisesti yhteisen roaming-taulukon mukaan.
Aiemmin sisäasiaministeriö on suunnitellut rakentavansa järjestelmän itse, minkä kustannukseksi arvioitiin 1,6–2,4 miljoonaa euroa. Se oli ministeriölle liikaa, koska rahapotti vastaa suunnilleen koko pelastustoimen vuosittaiseen kehittämiseen varattua rahasummaa.
Elisan Kalevi Westerlund sanoo, että ehdotettu uusi järjestelmä ei maksaisi valtiolle merkittäviä summia. Hän ei kuitenkaan suostu ainakaan tässä vaiheessa kertomaan, mikä tulisi palvelun käynnistämisen ja viestikohtaiseksi hinnaksi.
Nokialla olis voitu käyttää hätätiedotteita
"Nokian vesikriisin tilanteen seuraaminen on harmittanut. On paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet elinikäisiä ongelmia, ja nämä myös kustantavat yhteiskunnalle pitkän pennin. Tiedotusjärjestelmä olisi ollut siihen nähden merkityksetön kustannus", toteaa Westerlund esimerkkinä tilanteesta, jossa kohdennetut hätäviestit olisivat olleet arvokkaita.
Janne Koivukoski korostaa, että hätäviestijärjestelmää ei missään tapauksessa ole hylätty. Ministeriö haluaa ottaa sen edelleen käyttöön, kunhan poliitikot myöntävät tarvittavan lisärahoituksen. Hän lupaa myös, että Elisan ehdottama uusi toimintamalli tutkitaan.
Lakiesteitä hätätekstiviesteille ei pitäisi olla. Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan viranomaisten massatekstiviestejä saisivat lähettää Ilmatieteen laitos, 112-hätäturvakeskus, Säteilyturvakeskus, poliisi ja ministeriöt. Laki määrittää tilanteet, joissa massaviestejä saa käyttää.
