It-standardien puute tulee kalliiksi
4
Katrina Harjuhahto-Madetoja sanoi, että hallitus tukee tietotekniikan standardisointia osana tietoyhteiskunnan strategiaa.
"Suomea pidetään tietoyhteiskunnan ihmemaana, mutta standardisoinnissa emme ole mikään ihmemaa, emmekä näy tuolla kansainvälisellä sektorilla. Meidän on saatava selkeästi vahvempi rooli kansainvälisessä standardisoinnissa", sanoi Suomen tietotekniikan standardisoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja SFS:n tiedotustilaisuuudessa eilen.
Standardien puute hidastanut kehitystä
Harjuhahto-Madetoja totesi, että tietoyhteiskunnan kehityksen viemiseksi eteenpäin on voitava lisätä yhteensopivuutta niin semanttisesti kuin teknisesti. "Standardisoinnin avulla voidaan edistää kilpailukykyä, kansainvälistymistä sekä toisaalta selkeästi lisätä julkisen sektorin toimivuutta ja tuottavuutta."
Hän painotti, että standardisoinnin edistäminen avaa uusia markkinoita innovatiivisille pk-sektorin yrityksille. Monesti on arvioitu, että suljetut ja epästandardit formaatit tuppaavat suojelemaan harvoja isoimpia toimijoita.
Standardisointi on nostettu esille Suomen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian lisäksi EU:n Lissabonin sopimuksessa ja Helsingin manifestissä. "Hyvin selkeästi on EU-tasolla nähty, että standardisointi on keskeinen asia kilpailukyvyssämme."
It-investoinnit kasvaneet – tuottavuus ei
Katrina Harjuhahto-Madetoja antoi myös esimerkkejä asioista, joissa standardien puute on selkeästi hidastanut kehitystä. Sähköinen laskutus tai verkkolaskutus ovat olleet tekemässä läpimurtoa jo vuodesta 2003 asti, mutta Madetojan mielestä tämä on epäonnistunut, koska pankeilla, Postilla (Itella) sekä it-palvelutaloilla on liikaa epäyhteensopivia ja kilpailevia toteutuksia.
"Sen sijaan, että olisi tehty yksi kansallinen standardi, jokainen toimiala lähti tekemään tätä omista lähtökohdistaan", hän sanoi ja luetteli ainakin viisi kilpailevaa tekniikkaa. "Kun ei ole saatu yhtä aikaiseksi, kehitys on ollut hidasta. Ehkä se läpimurto saadaan 2008."
Toisena esimerkkinä hän tarjosi terveydenhuoltoa. "Tieto ei liiku sähköisesti. Laboratoriokokeita otetaan monta kertaa, koska tieto ei kulje organisaatioiden välillä", hän sanoi. Suomessa on laitettu paljon rahaa terveydenhuollon tietotekniikkaan, mutta tulokset ovat olleet Madetojan mielestä heikkoja.
"Ei ole ohjausta, ei ole standardeja, on liian laaja järjestelmäkirjo", luetteli Madetoja. Tämän seurauksena terveydenhuollossa on tuottavuus laskenut samanaikaisesti, kun investoinnit ovat kasvaneet.
Pääministeri Matti Vanhasen edellinen ja nykyinen hallitus on kuitenkin tunnustanut standardien merkityksen, laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ensimmäistä kertaa. Laissa on 12 pykälää, jotka koskettavat tietojärjestelmiä
Suomen Standardisoimisliiton puheenjohtaja Pekka Järvinen muistutti alustuksessaan, että paljon standardisointia tapahtuu myös epävirallisesti.
SFS ei näe epävirallisia standardeja suoraan uhkana, vaan usein epävirallisista standardeista syntyy nopeammin valmista, ja työ voi edetä lopulta viralliseksi standardiksi asti. Esimerkki tästä on Oasis, jonka kautta nykyinen odf-standardi on syntynyt.
"Kun tarpeita ja mahdollisuuksia ilmenee, haluamme olla mukana seuraamassa myös standardisoinnin epävirallista puolta. Panostamme tiedottamiseen ja haluamme saada aikaan hyvän yhteistyön ja verkoston", lupasi Pekka Järvinen.
SFS piti eilen seminaarin tietotekniikan standardisoinnista Suomessa ja kansainvälisesti. Se houkutteli Helsingin Etelärantaan lähes 100 osallistujaa. Lisäksi SFS järjestää syksyllä ja ensi vuonna useita tapahtumia, jossa on luvassa tietoa it-standardisoinnin eri osa-alueilta, kuten opetustekniikoista ja terveydenhuollon tietotekniikasta.
"Standardisointiin osallistutaan, jos ja kun siitä on hyötyä. Haluamme aktivoida osallistumista kaikin tavoin", alusti SFS:n toimitusjohtaja Pekka Järvinen.
