Jaettu laajakaista kiinnostaa taloyhtiöitä
9
Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymät kiinnostavat edelleen, vaikka tähän asti käytetty homepna-tekniikka onkin vanhentunut. Asunto-osakeyhtiöön voi saada ajanmukaiset kaapelit esimerkiksi putkiremontin yhteydessä, joka on lähivuosina edessä tuhansissa taloissa.
Epäselvyyttä kuitenkin aiheuttaa se, voidaanko laajakaistamaksu sisällyttää kaikkien osakkaiden vastikkeisiin.
Kiinteistöliitto arvioi, että 10 vuoden sisään Suomessa jopa 7500 taloyhtiössä on edessä putkiremontti. Tämä tarkoittaa noin 300 000 kotitaloutta. Arvio perustuu siihen, että putkiremontti tulee ajankohtaiseksi yleensä 50 vuoden ikäisissä taloyhtiöissä. Putkiremontti on iso ja kallis korjaus, ja samalla taloyhtiön sisäkaapelointi voidaan päivittää nykyajan vaatimusten tasolle.
Ethernet-kaapelointi tai varaus kaapeleille ei tunnu putkiremontin kustannusten yhteydessä juuri lainkaan, kun seiniä joudutaan purkamaan joka tapauksessa. Näin taloon saadaan laajennusvaraa kiinteistö- tai taloyhtiöliittymille pitkälle tulevaisuuteen.
Huoneistoihin saadaan tulevaisuudessa tarpeen mukaan 10 tai 100 megabitin tai gigabitin yhteydet. Operaattorit ovat myös aloittamassa kuidun tuomista kerrostaloihin.
Esimerkiksi Soneran tavoite on vetää kuitua 15 paikkakunnalla tuhansiin kerrostaloihin tänä vuonna. Julkisin varoin Suomessa ei aiota kuitua vetää, mutta hallitusohjelman mukaan valtion on luotava sellaiset edellytykset, että kuitua kannattaa vetää kotitaloihin asti.
20 megabittiä kolmella eurolla
Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitosta kertoo, että arviolta jopa puolessa tämän hetken putkiremonttitaloista myös kaapelointi ajanmukaistetaan. Vanha puhelinkupareissa toimiva homepna 1.0 -tekniikka ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksiin, sillä nopeus rajoittuu megabittiin sekunnissa huoneistoa kohti.
Joissakin taloyhtiöissä on hankittu yhteinen internet-liittymä, joka on jaettu kaikkien huoneistojen kesken. Kuukausikulut esimerkiksi 20 megabitin nettiliittymälle voivat silloin jäädä muutamaan euroon huoneistojen määrästä riippuen.
Esimerkiksi helsinkiläisen As. Oy. Mäyrävuoren hallituksen jäsen Aarne Koutaniemi kertoo, että 64 asunnolle jaetulla 20 megabitin adsl2+-liittymällä huoneistokohtaiset kulut saadaan vain 1,5 – 3,0 euroon kuukaudessa asuntoa kohti.
Kaistan koetaan riittävän, koska käyttö jakaantuu eri vuorokauden aikoihin. Verkkokaapelointi taas tehtiin pari vuotta sitten putkiremontin yhteydessä.
Laajakaistamaksua ei saisi laittaa vastikkeeseen
Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallberg sanoo, että asunto-osakeyhtiölain mukaan kaapeleiden perusparannus nykyajan vaatimusten mukaisiksi voidaan kustantaa huoneistojen vastikkeissa, mutta sen sijaan internet-liittymän jatkuvia kuukausimaksuja ei saisi hoitovastikkeisiin laittaa.
Hallbergin mukaan laajakaista rinnastuu muihin taloyhtiön palveluihin, kuten parkkipaikkaan tai yleiseen saunaan, joissa kulut jaetaan käytön mukaan. Toisaalta kaapeli-tv-liittymä hankitaan usein taloyhtiöön enemmistöpäätöksellä. "Tv-kanavat ovat vakiinnuttaneet jo asemansa, kun taas jaetut nettiliittymät ovat varsin tuore ilmiö", Hallberg sanoo.
Kiinteistöliitosta ehdotetaan, että jaetun kaistan maksaisivat ne, jotka sitä haluavat käyttää. Heille laajakaistan osuus liitettäisiin samaan laskuun hoitovastikkeen kanssa. Tiina Hallberg ehdottaa myös, että samalla asukkaat voisivat sopia jaetun liittymän käyttöehdoista, kuten runsaasti kaistaa vievistä vertaisverkko-ohjelmista.
Aarne Koutaniemi ihmettelee kieltoa. Hän sanoo, että jos jaetusta yhteydestä laskutetaan vain käyttäjiä, se voi tulla kaikille kalliimmaksi kuin vetää yhteys joka huoneistoon, ja tästä tuleva muutaman euron huoneistokohtainen osuus. Isännöitsijäyhtiö yleensä veloittaa näistä palveluista erikseen.
Asukkaiden tarpeet vaihtelevat
Oikeusministeriöstä vahvistetaan, ettei laajakaistamaksua saa asunto-osakeyhtiölain mukaan vielä laittaa hoitovastikkeisiin. Internet-yhteyttä ei nykylaissa katsota siten peruspalveluksi, että se kuuluisi joka asuntoon.
Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen sanoo, että moni haluaa hankkia liittymän itse, eikä kaikilla vanhemmilla ihmisillä ole välttämättä edes tietokonetta. Silti he joutuisivat maksamaan taloyhtiön nettiliittymästä.
Taloyhtiöstä löytyy usein muutama sellainenkin, joille työnantaja maksaa etäyhteyden, eivätkä he siksi halua maksaa taloyhtiön liittymästä vastikkeessaan.
Asunto-osakeyhtiölaki on uudistumassa. Uuden lain arvioidaan tällä hetkellä etenevän hallituksen esitykseksi kevääksi 2008 ja tulevan voimaan ehkä 2009. Jauhiaisen mukaan ei ole suunnitteilla, että uudenkaan lain myötä jaettua kaistaa voisi automaattisesti laittaa jokaisen huoneiston hoitovastikkeeseen.
Sen sijaan taloyhtiöliittymien hankintaa on kaavailtu helpotettavaksi siten, että erillisen "nettivastikkeen" perintään voidaan liittää yhtiöjärjestyksen määräyksellä hoitovastikkeeseen liittyvät voimakeinot, kuten ukaasi huoneiston haltuunotosta.
Näin asukkailla olisi aina pelote maksaa oma osuutensa nettiyhteydestä. Ministeriössä toivotaan lakimuutoksen helpottavan sen järjestämistä, että taloyhtiö huolehtii sopimisesta ja laskujen jakamisesta suhteessa asukkaisiin. Operaattori taas voi myydä palvelua halvemmalla laskuttaessaan vain yhtä tahoa kymmenien sijasta.
