Kotien tietoturvassa on vielä aukkoja
Asentaako Windowsiin ilmainen vai kaupallinen tietoturvapaketti? Millaiset ovat erot? Näitä kysymyksiä tavalliset Windows-käyttäjät pohtivat.
Kaikki kotitaloudet eivät ole suojanneet Windows-kotikoneitaan automaattisesti päivittyvillä tietoturvaohjelmistoilla. Elisa vastaa tilanteeseen laajentamalla maksullista tietoturvapalveluaan yhden koneen lisenssistä kolmeen lisenssiin, jolloin ohjelman voi asentaa samalla kuukausimaksulla useampiin koneisiin.
Osastopäällikkö Tiina Kovero Elisasta kertoo Tietokoneelle, että kodeissa on entistä yleisemmin useita tietokoneita, minkä takia tietoturvapalvelun laajentamiseen nähdään tarvetta. Elisan tarjoama kuukausimaksullinen palvelu perustuu F-Secure Internet Security -ohjelmistoon.
Vanhalla 5,89 euron kuukausimaksulla ohjelmiston voi asentaa kahteen muuhunkin koneeseen, ja nyt myös Windows Vistaan. Lapsilukon ominaisuuksilla varustettu ohjelma maksaa 7,89 euroa kuukaudessa.
Tiina Kovero kertoo, että Elisan tietoon tulee edelleen ajoittain suojaamattomia ja kaapattuja kotikoneita, jotka toimivat esimerkiksi osana hajautettuja botnet-verkkoja. Viestintämarkkinalaki edellyttää, että operaattorit sulkevat tällaiset häiriötä aiheuttavat tietoliikennelaitteet verkosta.
Tiina Kovero sanoo, ettei kaapattujen ja suojaamattomin kotikoneiden määrä näytä juurikaan muuttuneen. Niiden tarkkaa määrää hän ei halua kommentoida. Viestintävirastosta arvioitiin toista vuotta sitten, että tällaisia koneita olisi jatkuvasti toista tuhatta.
Jo 95 prosenttia kotitalouksista on ilmoittanut suojanneensa Windows-koneensa palomuuri- ja virustorjuntaohjelmilla. Saatavana on myös kokonaan maksuttomia ohjelmia. Tiina Kovero arvioi ongelman olevan joskus se, etteivät kaikki ohjelmat päivity ajan tasalle automaattisesti.
Botnet-epäilyt pudonneet huomattavasti
Viestintäviraston automaattisen seurantajärjestelmän mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä (tammi–maaliskuussa) kertyi 10–20 tuhatta havaintoepäilyä haittaohjelmien tai roskapostin leviämisestä. Luvut koskevat kaikkia operaattoreita ja ovat vasta epäilyjä.
Viime aikoina suomalaisiin kotikoneisiin ei ole kohdistunut voimakkaita haittaohjelmien epidemioita, ja esimerkiksi botnet-epäilyjen määrä on vähentynyt dramaattisesti. Epäilytapauksia oli vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä vielä 28 000, ja tammi–maaliskuussa 2007 enää noin 230.








