Koulut uhkaavat jäädä jälkeen tietotekniikassa
2
Tietoliikenteen ja tietotekniikan alan yritysten etujärjestö (Ficom ry) on huolissaan siitä, että suomalaiset koulut näyttävän jälkeen muusta Euroopasta tietokoneiden määrissä peruskoulujen oppilaita kohden ja opetusmenetelmien uudistamisessa. Yritykset tarjoavat kernaasti apuaan ja yhteistyötä. Opetushallituksen mukaan paljon myönteistä kehitystä on jo tapahtunut.
Ficom vetoaa Opetushallituksen tilastoihin, joiden mukaan suomalaisissa peruskouluissa oli keskimäärin yksi tietokone seitsemää oppilasta kohden vuonna 2006. Ficom ottaa kantaa koulujen tietotekniikan kehitykseen tuoreimmassa katsauksessaan.
EU-komission viimevuotisen tutkimuksen mukaan Suomessa peruskoulujen tietokoneita käytettiin opetuksen tukena vähän. Lähes 43 prosenttia opettajista hyödynsi tietotekniikkaa alle viidellä prosentilla tunneista.
Lisää opetusmateriaalia nettiin
"Pelkät koneet eivät mitään ratkaise. Suomen kehitystä ei voi sitoa pelkästään siihen. Koneita on saatava lisättyä, mutta samanaikaisesti opettajien tietotaitoja on myös lisättävä. On järkevällä tavalla saatavana ne mukaan oppimismenetelmiin", sanoo Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento. "Nyt on nähtävissä, että muualla mennään nopeammin.
Svento suhtautuu skeptisesti siihen, että Suomessa hankittaisiin kannettavia jokaiselle koululaiselle. Hän arvelee, ettei se toimi pienillä lapsilla. Lapsiperheissä on yleensä kone kotona, ja kouluissa tulisi panostaa luokissa ja muissa tiloissa riittävään määrään laitteita opetuskäyttöön.
Opetusneuvos Ella Kiesi Opetushallituksesta vastaa, että Suomessa on tietokoneiden määrä parantunut huomattavasti vuodesta 1996 alkaen, vaikka matkaa on vielä tavoitteeseen. Tällä hetkellä Suomessa on peruskouluissa 7–8 oppilasta tietokonetta kohti, kun tavoite olisi päästä 4–5 oppilaaseen. Keskiarvo ei kerro koko totuutta, sillä heikoimmissa kouluissa saattaa olla 20 oppilasta yhtä tietokonetta kohti.
"Pohjoismainen vertailu osoittaa, että olemme jäljessä tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa, kun taas laitemäärä ei ole ratkaisevasti alhaisempi", sanoo Ella Kiesi ja korostaa opetusmateriaalien ja opettajien taitojen lisäämistä. Hän toteaa, että esimerkiksi omakielistä materiaalia on suomeksi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Tietotekniikka- ja viestintäyritykset voivat tulla Sventon mukaan vastaan siinä, että hankinnoissa ei puhuta listahinnoista, kun koneita ostetaan kerralla enemmän. "Toimiala on valmis olemaan mukana hankkeiden toteuttamisessa ja suunnittelupuolessa", toteaa Svento.
Svento sanoo, että tuomalla tietotekniikka osaksi perusopetusta, voidaan lisätä peruskoulujen oppilaiden valmiuksia sähköiseen asiointiin ja tietoyhteiskuntaan.
"Oppimateriaalit ja läksyt verkkoon, jotta oppilaat eivät voi sanoa niiden jääneen kotiin tai kouluun. Myös reissuvihkot voivat toimia verkossa", luettelee Svento esimerkkejä.
Lisää tukea tulee tietokoneiden hankintaan
Ella Kiesi sanoo, että tärkeää on myös selvittää koneiden sijoittelua. On eroja siinä, ovatko kaikki koneet vain tietokoneluokissa vai muutenkin käytettävissä. Myös laajakaistayhteyksissä on vielä kouluissa puutteita, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi Ylen tarjoamien videoaineistojen hyödyntämistä.
Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu uudet tietoyhteiskunnan tavoitteet ja aikomus selvittää, tulisiko jokaisella peruskoululaisella olla oma tietokoneensa. Uuden arjen tietoyhteiskunnan ohjelmassa on myös asetettu selvitysryhmä tutkimaan verkko-oppimista. Svento sanoo, että nyt onkin laadittu riittävästi selvityksiä ja perustettu työryhmiä, ja olisi syytä edetä tekoihin.
Oppimateriaalien tuottajista kirjojen kustantajat tarvitaan mukaan, jotta verkko-oppiminen voi toteutua. Suomessa erityisesti Sanomawsoy-konserni hakee kasvua bisnekseensä verkko-oppimisesta.
Opetushallituksella on parhaillaan oppimisympäristöjen tuen haku päällä, ja siinä myönnetään tukea myös tietotekniikkaa hyödyntäviin menetelmiin.
Tänä vuonna tukea myönnetään usean tuhannen tietokoneen hankintaan ja laajakaistayhteyksien kohentamiseen. Ella Kiesi muistuttaa, että tuen määrä on poliittisista päättäjistä kiinni, ja Opetushallitus näkisi mielellään nykyistäkin enemmän tietokoneita kouluissa.
Ella Kiesi iloitsee, että Kenguru-verkkoaienistoon on käynyt tutustumassa parhaimmillaan yli 20 000 kävijää kuukaudessa, ja siellä on yritetty panostaa myös pedagogisten eli opetuksen sisältöön liittyvien valmiuksien lisäämiseen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tietokoneen hankkimista jokaiselle koululaiselle selvitetään. Arvostelijoiden mukaan se eí tule toimimaan ainakaan pienillä koululaisilla.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tietokoneen hankkimista jokaiselle koululaiselle selvitetään. Arvostelijoiden mukaan se eí tule toimimaan ainakaan pienillä koululaisilla.
