Kytkykännykät käänsivät hintakehityksen
0
Operaattorit mainostavat entistä kalliimpia 3g-kännyköitä puheajalla, tekstiviesteillä ja datapaketeilla.
Kännyköiden kuluttajahinnat ovat laskeneet Suomessa vuodesta 2002 lähtien, mutta viime vuonna kehitys pysähtyi. Pitkästä aikaa keskihinnat jopa hieman nousivat. Viime vuonna myytiin aiempaa enemmän keskimääräistä hintavampia 3g- ja älypuhelimia.
Elektroniikan tukkukauppiaiden, Gfk:n ja Kotekin tilastot paljastavat, että vuodesta 2002 lähtien verolliset keskihinnat ovat pysytelleet Suomessa alle 200 eurossa, kunnes viime vuonna lasku pysähtyi. Verolliseksi keskihinnaksi tuli 208 euroa. Kännyköitä viime vuonna 11 prosenttia enemmän kuin 2005, mutta myynnin arvossa kasvua tuli 25 prosentin verran.
Maailmalla kännyköiden keskihinnat laskivat yleisesti viime vuonnakin. Esimerkiksi Nokian kännykät myytiin keskimäärin 96 eurolla (ennen veroja) tai noin 117 eurolla Suomen suuruinen arvonlisävero mukaan laskettuna.
Myynti kaksi miljoonaa kännykkää
Kotek-indeksin mukaan viime vuonna myytiin yli kaksi miljoonaa kännykkää, joista 1,2 miljoonassa oli kamera. Noin puolessa miljoonassa kameran erottelukyky oli kaksi megapikseliä tai enemmän.
"Älypuhelimien osuus kasvoi erityisen vahvasti, kun kuluttajille ja yritysasiakkaille tarjottiin yhä laajemmat mahdollisuudet muun muassa internet-palvelujen luontevaan käyttöön matkapuhelimen välityksellä", Kotekin kännykkätiedotuksesta vastaava Mauri Pentikäinen Nokiasta perusteli tiedotteessa.
Elisan kuluttajaliiketoiminnan johtaja Matti Vikkula on samaa mieltä havainnoista ja sanoo, että keskeinen selittäjä ovat 3g-mallit ja kytkykaupan suosio.
Markkinajohtaja Nokia suhtautui etukäteen nuivasti 3g-kytkykauppaan, mutta myöntää vaikutuksen hintakehitykseen.
"Trendin kääntyminen johtuu nimenomaan multimedialaitteiden suosion kasvusta. Kytkykaupalla on ollut myös positiivinen vaikutus", viestintäjohtaja Kari Tuutti Nokia Multimediasta sanoo.
Kännyköiden verolliset keskihinnat vähittäiskaupassa arvonlisäveroineen Suomessa v. 2002-06.
