Lörpöttely nettiyhteisöissä käy kalliiksi
0
Ihmiset kertovat itsestään turhan huolettomasti erilaisten nettiyhteisöjen esittelyissä. Muutenkin erityisesti nuoret lataavat verkkoon helposti materiaalia, jonka julkipano alkaa ennemmin tai myöhemmin kaduttaa. Meikäläistä tietosuojavaltuutetun toimistoa vastaava brittivirasto on selvittänyt asiaa.
"Monet nuoret suoltavat nettiin tavaraa ajattelematta lainkaan, minkälaisia sähköisiä jalanjälkiä jättävät muiden löydettäviksi. Hinta voi nousta kovin korkeaksi, vaarassa voi olla koko tuleva työura. Yhä useammat työnantajat ja oppilaitokset nimittäin kaivelevat webiä selvittääkseen pyrkijöiden taustoja", ICO:n (Information Commissioner's Office) varajohtaja David Smith varoittaa.
Viraston teettämän tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia 14-21 -vuotiaista sanoo, että he toivoisivat voivansa poistaa jotakin materiaalia ennen kuin korkeakoulu tai työnantaja tekisi heistä webbihakuja.
"Minua kyllä pelottaa ajatus, että jokin mitä olen tähän mennessä kirjoittanut voi tulla kummittelemaan elämääni myöhemmin. En tiennyt tällaisesta uhasta", 17-vuotias tyttö valittaa. Toinen, vuotta nuorempi tyttö harmittelee pari vuotta sitten pitämäänsä blogia: "Siellä on kaikenlaisia henkilökohtaisia juttuja, eikä niitä voi ikinä poistaa."
Sinisilmäisyyttä riittää
Nuoret eivät osaa varoa huijareita Facebookin ja Myspacen kaltaisissa palveluissa. Kaksi kolmasosaa hyväksyy silmää räpäyttämättä ystäväkutsun tuntemattomalta, ja useampi kuin joka toinen pitää profiilinsa kaikkien nähtävillä löytääkseen uusia tuttavia.
Tietoja jaellaan huolettomasti. 60 prosenttia kertoo esittelyissään syntymäaikansa, neljännes ammattinsa ja lähes joka kymmenes jopa osoitteensa.
Koska ihmiset käyttävät jatkuvasti liian helposti arvattavia salasanoja, identiteettivarkaiden työ tehdään todella helpoksi. Neljännes vastaajista kertoo sisarustensa nimet, neljännes tytöistä lemmikkinsä nimen ja parin prosentin mielestä äidin tyttönimi on tieto, joka kannattaa jakaa maailman kanssa.
Tietynlaista huolta omien henkilötietojen käytöstä on kuitenkin ilmassa, sillä peräti 95 prosenttia vastaajista oli huolissaan siitä, että heidän yhteisöpalveluihin antamia tietoja käytettäisiin markkinointiviestinnän tarpeisiin. Toisaalta kolmasosa myöntää, ettei heillä ole mitään käsitystä käyttämiensä palvelujen suhtautumisesta yksilönsuojaan.
