Ruotsi yllättäen superkonelistan kärkeen
2
Päivitetty 13.11. klo 15.15: Vaihdettu petaflopsit teraflopseiksi.
Ruotsi on tehnyt melkoisen yllätyksen superkoneiden tuoreimmalla Top500-listalla, nousemalle ennennäkemättömälle sijalle 5. Muutenkin listan kärki on hyvin yllättävä. Suomi ei pärjää listalla alkuunkaan, ja nopein kone on yksityisen yrityksen, ei valtion, omistuksessa.
Perinteisesti superkoneiden Top500-lista on ollut täysin Yhdysvaltalaisten koneiden hallitsema, ja muunmaalaisia koneita on nähty harvakseltaan. Listan kärjessä jatkaa nytkin Yhdysvalloissa sijaitseva IBM:n Blue Gene/L-sarjan kone (nyt 478 teraflopsia). Mutta seuraavat sijat ovat yllättäviä.
Listan top 5:ssä Saksa, Intia ja Ruotsi
Listan kakkossijan vie Saksaan valmistunut IBM Blue Gene/P -kone (167 teraflopsia). Kolmantena on jälleen yhdysvaltalainen SGI:n kone (126 teraflopsia), mutta neljäs sija menee Intiaan. Intian HP-palvelinklusterin teho on 117 teraflopsia.
Ja viides sija menee Ruotsiin. Valtion omistuksessa oleva HP:n korttipalvelimiin perustuva palvelinrypäs sisältää 13 728 prosessoria, ja sen laskuteho on 102 teraflopsia.
Suomen nopein kone Geodis Wilson Oy:llä
Suomen sijoitus on aivan muussa luokassa. Ensimmäinen suomalainen kone löytyy sijalta 162. Koneen rakenne on samantapainen kuin Ruotsissa, mutta laskutehoa löytyy vain 9 teraflopsia. Koneen omistaa Geodis Wilson Oy, joka on käyttää konetta ilmeisesti huolinta- ja logistiikkajärjestelmän pyörittämiseen myös kansainvälisessä maantie-, meri- ja lentoliikenteessä.
Suomen virallisen superkonekeskuksen, Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n, nopein kone on vasta sijalla 204. Crayn valmistama Louhi-kone pystyy noin 8 teraflopin tehoon.
Muut suomalaiskoneet löytyvät sijoilta 223, 224 ja 238. Kaksi ensimmäistä näistä ovat myös Geodis Wilsonin koneita. Ruotsin toiseksi tehokkain kone löytyy sijalta 23 (44 teraflopsia).
Lukuja tarkastellessa täytyy tietysti muistaa, että perinteiset superkoneet ja palvelinrypäskoneet ovat teknisesti erilaisia. Palvelinrypäällä saadaan laskennallinen suorituskyky huippulukemiin, mutta esimerkiksi sään ennustamisessa todellinen suorituskyky on heikompi kuin perinteisellä superkoneella.
