Sairaaloita syytetään ohjelmisto-ongelmien salailusta
0
Suomen sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmien käytettävyys- ja suorituskykyongelmat aiheuttavat kiivasta keskustelua. Terveydenhuollon henkilökunta ja potilasyhdistykset väittävät, että ongelmia salaillaan. HUS:sta vastataan, ettei kyse ole ollut yksittäisistä ohjelmistoista, ja korjauksia on tehty jo toista vuotta kiivaasti.
MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi, että sairaanhoitopiirien omistaman Medici Datan Miranda- ja Operon-ohjelmistojen puutteet olivat tiedossa jo pari vuotta sitten, mutta sairaanhoitopiirien ylin johto ajoi ohjelmistot tuotantokäyttöön siitä huolimatta.
HUS:n nykyinen tietohallintojohtaja Antti Larsio tuli taloon siinä vaiheessa, kun investoinnit oli jo tehty ja ohjelmistoja otettu käyttöön. Hän kertoo, että vuoden 2005 selvityksessä todettiin useita haasteita, jotka liittyivät ohjelmistojen lisäksi koulutukseen, tukiorganisaation ja projektin etenemiseen. Hänen mukaansa tukiorganisaatiota uudistettiin jo vuoden 2006 alussa ja korjauksia on saatu vuoden 2007 budjettiin.
Eniten ongelmia verkkoyhteyksistä ja palvelimista
"Tässä ei puhuta vain yhdestä potilaskertomusohjelmasta, vaan erilaiset potilastiedot kulkeutuvat prosessissa ensihoidon, sitten tehohoidon, tutkimusjärjestelmään, leikkaustoiminnan ohjaukseen", luettelee Larsio erilaisia järjestelmiä.
Hänen mukaansa haasteet ovat liittyneet tietojen siirtymiseen eri järjestelmien välillä ja myös tietoliikenneyhteyksiin ja palvelimiin. Koska eri ohjelmistot eivät ole yhteensopivia, tietoja siirretään usein toisiin ohjelmistoihin paperilappusten kautta, ja virheiden riski kasvaa esimerkiksi lääkeannosteluissa.
Hän toteaa, että tietoliikenneyhteyksiä on uudistettu ja palvelinten valvontaa on parannettu. Suurin osa käyttökatkoksista on Larsion mukaan johtunut näistä.
Julkisuudessa on väitetty, että uudet ohjelmistot otettiin käyttöön ilman minkäänlaista pilotointia. Larsion mukaan Hyvinkään sairaala oli pilottihanke, ja sen kokemusten pohjalta hanketta katsottiin voitavan jakaa. "Se oli tuotannollinen pilotti, jossa olivat mukana oikeat potilastiedot ja hoitajat", hän kuvaa ja sanoo, että kokonaan erillistä pilottia ei voitaisi toteuttaa, koska hoitajilla ei ole koskaan aikaa käyttää useita ohjelmistoja rinnakkain.
Potilasyhdistykset ovat edelleen huolissaan
Useiden potilasyhdistysten mukaan ongelmia ei olisi vieläkään korjattu. "Sairaanhoitopiirien johdot vähättelevät potilastietojärjestelmiin liittyviä ongelmia pakon edessä", sanoi MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa Helsingin potilasyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Päivike.
"Sairaanhoitopiirien johdon on pakko vähätellä puutteita, koska ne ovat investoineet tietokonejärjestelmään niin valtavasti rahaa", totesi Päivike ja kutsuu potilastietojärjestelmää raakileeksi.
HUS:n Larsion mielestä sähköisen sairaskertomuksen kehityksessä on tehty arviointivirhe kansallisessa terveyshankkeessa siinä, että paperisen tiedon muuttaminen sähköiseen muotoon olisi sellaisenaan ratkaisu. "Tässä olisi pitänyt uudistaa käyttöliittymät potilastietoon. Hankalat käyttöliittymät ovat keskeinen syy siihen, että kiireisissä yksiköissä käyttäjät eivät ehdi opetella ohjelmistoja."
Larsion mukaan on myös hallinnollisia ongelmia, koska hoitohenkilökunta joutuu liiaksi huolehtimaan esimerkiksi laskutustiedoista, ja tämä on pois hoitotyöstä. Lisäksi rekisterinpitäjästä on koko terveydenhuollon prosessissa erimielisyyttä.
Antti Larsio arvioi, että julkisuudessa käytävä keskustelu vaikuttaa positiivisesti siten, että voidaan puhua lääkitystietojen käsittelystä ja prosesseista ja että koulutukseen sekä toimintatapojen uudistamiseen käytetään riittävästi rahaa. Hänen mukaansa uusia ohjelmistoja ei oteta käyttöön ennen kuin nykyinen järjestelmä hallitaan.
Sairaaloissa on monenlaista tietoa paperisessa ja sähköisessä muodossa.
