Saunalahti kiertää Ylen nettikiellot
7
Saunavisio perustuu dvb-t-verkon Netgem-digiboksiin ja järeään verkkotallennusympäristöön. Tv-ohjelmat haetaan palvelimelta laajakaistaliittymän kautta.
Saunalahden keskiviikkona lanseeraama digiboksi netissä on herättänyt ihmetystä siitä, pystyykö operaattori todella tarjoamaan viisi teratavua tallennustilaa käyttäjää kohti, tai miten tv-kanavat asiaan suhtautuvat. Saunalahti ei varaakaan jokaiselle käyttäjälle viittä teratavua ja vakuuttaa systeemin täyttävän Yleisradion vaatimukset.
Järjestelmä perustuu EMC:n toimittamaan tallennusjärjestelmään, joka skaalautuu peräti satoihin teratavuihin. Saunalahti ei kuitenkaan luo jokaiselle käyttäjälle omia fyysisiä kopioita tiedostoista, vaan kukin ohjelma tallennetaan vain kerran. Ylen mukaan palveluntarjoajan yhteistallennus ei käy, vaan se on jälleenlähettämistä.
Saunalahden myyntijohtaja Pasi Vanninen kertoo, että nettipalvelimelle tehdään kutakin käyttäjää varten virtuaaliset tallenteet. "Levyjärjestelmä on optimoitu niin, ettei palvelimelle tallenneta 100 000 kertaa samaa Salkkareiden jaksoa."
Vannisen mukaan käyttäjän viiden teratavun tallennustila on siis laskennallinen ja virtuaalinen, ja se kuvastaa tallennettavissa olevaa ohjelmien määrää.
Koska fyysistä levytilaa ei ole varattu näin paljon jokaista käyttäjää kohti, tallennusaika on rajattu. Aikarajoitusta ei ole päätetty, mutta kyse ei Vannisen mukaan ole ainakaan vain päivistä tai viikoista.
Järeän luokan verkkotallennusta
EMC Computer-Systemsin teknologiajohtaja Jussi Lehtinen kertoo, että Saunalahden käyttämä verkkotallennuksen järjestelmä skaalautuu satoihin teratavuihin asti. Lehtisen mukaan tämäntyyppiselle järjestelmälle vähimmäiskapasiteetti on tyypillisesti 5–10 teratavua.
EMC tai Saunalahti eivät kuitenkaan paljasta Saunavisio-järjestelmän tallennuskapasiteettia kokonaisuudessaan.
Saunalahden network personal video recorder (npvr) -palvelu perustuu EMC:n mukaan täysin uudenlaiseen tallennusarkkitehtuuriin, joka koostuu Clariion CX3-40 –tallennusjärjestelmästä, EMC Celerra NSX -NAS-yhdyskäytävästä ja Ciscon mds-kuitukytkimistä.
Yleltä tiukat ehdot nettidigiboksille
Pasi Vanninen vakuuttaa, että järjestelmä on tarkistettu tv-kanavien kannalta lailliseksi ja sopimusten mukaiseksi, koska jokaisen käyttäjän on tehtävä tallennus itse, eikä tallenteita tehdä käyttäjille etukäteen
Yleisradion mukaan nettidigiboksin pitää toimia siten, että jokaisella on oma tallenteensa.
"On iso periaatteellinen kysymys, tallentaako kukin katsoja itse ohjelmansa vai tallentaako Saunalahti kaiken, ja asiakkaat sitten poimivat sieltä katsottavaksi haluamansa ohjelmat. Jos jokaisella on henkilökohtainen tallennustila, asia on ok. Jos palveluntarjoaja tallentaa kaiken, se ei käy. Tällainen tulkitaan jälleenlähettämiseksi. USA:ssa on ollut tällaisia palveluita, joiden toiminta on sitten kielletty", Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner sanoi Tietokone-lehdelle tänään.
Jungner lisäsi, että Yleisradion tämän hetken tietojen mukaan Saunalahden järjestelmä kuitenkin täyttää tv-kanavan ehdot ja vaatimukset.
Kyse on siis siitä, määritelläänkö "oma tallenne" fyysisen videotiedoston mukaan, vai riittääkö virtuaalinen linkki videotallenteeseen. Määritelmällä on väliä, koska viime vuonna Yleisradio vaati turkulaisen tvkaista.fi-palvelun suljettavaksi. Yle ei sallinut tv-ohjelmien edelleenlähetystä.
Kaapeliverkon malli kysynnän mukaan
Saunavisiolla voi alkuun vastaanottaa antenni- eli dvb-t-verkon maksuttomat kanavat. Nettidigiboksin valmistaja on ranskalainen Netgem.
Pasi Vanninen kertoo, että jos kysyntää ilmenee riittävästi, myös kaapeliverkon (dvb-c) digiboksi voidaan tuoda markkinoille. Antenniverkon palvelu tulee saataville lähipäivinä ja toimitukset alkavat heinäkuussa.
Tulevaisuudessa järjestelmä voi tukea myös teräväpiirto- eli hdtv-lähetyksiä. Suomessa on arvioitu, että antenniverkossa hd-lähetykset alkavat aikaisintaan vuonna 2010.
EMC:n Clariion CX3-40 -järjestelmää on tähän asti käytetty muun muassa grid-laskennassa ja mekaniikkasuunnittelussa.
EMC:n Clariion CX3-40 -järjestelmää on tähän asti käytetty muun muassa grid-laskennassa ja mekaniikkasuunnittelussa.
