Testi: suojaamattomat wlan-verkot lisääntyvät yhä
Kotien langattomat wlan-verkot ovat edelleen suureksi osaksi avoimia ja salaamattomia. Tietokone-lehti selvitti verkkojen tilannetta kolmatta kertaa wardriving-testillä ajamalla autolla Espoossa, Kauniaisissa ja Helsingissä.
Langattomia verkkoja on tullut vuodessa huimasti lisää, ja jopa kolmannes verkoista on salaamattomia. Koteihin myytävät wlan-tukiasemat ovat oletusarvoisesti salaamattomassa tilassa, ja käyttäjän on itse ymmärrettävä kytkeä wep- tai wpa-salaus päälle.
Testissä ei voitu selvittää, kuinka suuri osa kotiverkoista oli aidosti avoinna, eli pääsisikö verkon kautta internetiin ja kotikäyttäjän lähiverkkoon. Kodin verkkoon tunkeutuminen tahallisesti olisi laitonta. Verkkojen nimet (ssid) olivat kuitenkin tyypillisesti kotikäyttöön viittaavia; default, koti, kotiverkko ja wlan-ap olivat suosituimpien kärjessä.
Vuoden 2005 testissä löydettiin kaikkiaan 498 tukiasemaa, joista salaamattomia oli 39,6 prosenttia. Viime syksynä salaamattomien verkkojen määrä laski noin 26 prosentiin. Tämän vuoden testiajossa paljastui 1241 tukiasemaa, joista 332 (noin 27 prosenttia)
Yleisesti suositellaan, että kotikäytössä verkko kannattaa piilottaa, mikä voi osaltaan vähentää luvattoman käytön tai vahingonteon riskiä. Piilotettujen ssid-vekkojen osuus on kuitenkin laskenut 20,5:stä 16,5 prosenttiin pääkaupunkiseudulla tämän testin perusteella.
Vain muutama prosentti tukiasemista kuului avointen wlan-verkkojen yhteisöille, kuten Fon, Openspark ja Wippies.
Lisäksi joukossa lienee kuitenkin hotellien, operaattoreiden ja yritysten vierasverkkoja, joten suojaamattomien kotiverkkojen tarkkaa osuutta on vaikea päätellä. Trendi näyttää kuitenkin jatkuvan: suuri osa kotitalouksista ei ymmärrä suojata verkkoaan.
Wardriving-katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan Tietokone-lehden joulukuun numerossa (TK 14/2007).








