Urkintalakia ajetaan nyt järjestöjen tuella
0
Pitkään puurrettu sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos eli niin sanottu urkintalaki nytkähti tänään eteenpäin, kun asiaa pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä viestintäministeri Suvi Lindénille (kok.). Mietinnön laatimisessa ovat olleet mukana työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä eri ministeriöiden edustajat.
Mietinnössä ryhmä hahmottelee lakia, joka antaisi työnantajille oikeuden käsitellä yrityksen tietokoneilta lähetettyjen sähköpostien tunnistamistietoja. Käsittely olisi sallittua, jos työnantaja epäilisi viestintäverkkojen ja -palvelujen luvatonta käyttöä tai keskeisten yrityssalaisuuksien paljastamista ulkopuolisille. Käsittelylle asetetaan mietinnössä runsaasti ehtoja.
Mietinnön mukaan lupa edellyttäisi työnantajilta kirjallisia ohjeita toimintatavoista. Tunnistetietojen käsittely tulisi myös käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ja siitä tulisi tehdä selvitys tietosuojavaltuutetulle ennen käsittelyn aloittamista. Työnantajan tulisi myös kertoa käsittelystä ja sen perusteista. Lisäksi työnantajan tulisi vuosittain antaa työntekijöiden edustajille selvitys mahdollisista käsittelyistä.
Viimesijainen keino
Työnantajalla ei esityksen mukaan olisi oikeutta valvoa työntekijöiden yhteydenottoa esimerkiksi luottamusmiehiin tai viranomaisiin.
Tunnistetietojen käsittelyä rajataan ehdotuksessa myös siten, että sen pitäisi olla viimeinen käytettävä keino. Työryhmän mukaan yrityksen pitäisi suojata viestintävälineensä ensisijaisesti muilla keinoilla.
Mietinnössä tehdään raja manuaalisen ja automaattisen käsittelyn välille. Yritys voi tarkkailla verkossaan tapahtuvaa viestintää ja ryhtyä tarkempiin manuaalisiin tutkimuksiin, kun automaattisessa seurannassa eli esimerkiksi tunkeutumisenestojärjestelmän tai palomuurin avulla on havaittu liikennettä, jota voitaisiin pitää luvattomana.
Lindén: kirjeitäkin tarkkaillaan
Mietintö siis rajaa viestinnän sisällön yrityksen selvittelyn ulkopuolelle. Viestin vastaanottajaa ja lähettäjää voidaan kuitenkin pitää oleellisena osana viestin sisältöä. Ministeri Lindén myöntää tämän, mutta huomauttaa, että tilanne ei olennaisesti poikkea siitä, miten perinteistä paperipostia käsitellään nyt.
"Monet yritykset pitävät tarkkaa kirjaa siitä, kuka on lähettänyt postia kenelle ja siitä, onko lähetetty kirjeitä tai paketteja", Lindén konkretisoi.
Lindénin mukaan nyt valmistunut mietintö muodostaa pohjan, jonka avulla varsinaista lakiehdotusta lähdetään tekemään. Mietintö lähtee ennen juhannusta Lindénin laajaksi määrittelemälle lausuntokierrokselle ja eduskuntaan lakiehdotuksen olisi tarkoitus lähteä syksyllä. Eduskunnassa lakiehdotus kiertää myös perustuslakivaliokunnan kautta.
Perusoikeuksiin huomiota
Nyt valmistunut mietintöä edellytti edellisen hallituksen aikana valmisteltu lakiehdotus samasta asiasta. Se sai kuitenkin niin kriittisen vastaanoton muun muassa oikeuskanslerilta, että ehdotusta ei viety eduskuntaan.
Oikeuskansleri Paavo Nikulan kehotusta perusoikeuksien huomioimisesta on työryhmän sihteerin Jussi Mäkisen mukaan noudatettu. Käsittelystä tiedottaminen, ennakkoilmoituksen edellyttäminen, käsittelyn aloittamisen edellytykset ja jako manuaaliseen ja automaattiseen käsittelyyn ovat Mäkisen mukaan esimerkkejä perusoikeusnäkökulman huomioinnista.
