Viestintäyhtiöt vaativat löyhempiä lakeja
4
Internet-yhtiöt ja operaattorit arvostelevat telealan sääntelyä Suomessa liian tiukaksi. Yrityksiä harmittaa erityisesti viestintämarkkinalain uudistus, jonka myötä kuluttajat voivat saada hyvityksiä palveluiden katkoista tai viiveistä. Järjestelmää pidetään liian raskaana.
Ficom on laskenut, viestintäalan keskeisiä direktiivejä on kahdeksan ja artikloita niissä noin 190. Keskeisiä kansallisia lakeja on kuutisen kappaletta ja pykäliä niissä noin 350. Tämän lisäksi toimialaa velvoittavia Viestintäviraston määräyksiä on lähes 40 kappaletta ja pykäliä yli 350. Lisäksi tulevat vielä Viestintäviraston ohjeet ja suositukset.
Laeissa ristiriitoja ja päällekkäisyyttä
Lisäksi Ficomin mukaan viestintäalaan vaikuttavat monet yleiset kilpailuoikeus-, kuluttajansuoja-, henkilötieto- ja rikosoikeussäännökset. Näiden säännösten noudattamista valvovat eri viranomaiset.
Yritysten mielestä lait ja direktiivit ovat usein keskenään vielä ristiriitaisia, mikä hidastaa asioiden käsittelyä.
Ficom ry:n lakiasioiden päällikkö Marko Lahtinen kertoo yritykset toivovat katseen olevan tulevaisuuteen päin, kun esimerkiksi EU:n viestintädirektiiviä ollaan uudistamassa. Järjestö toivoo, että viestintäministeriö veisi EU:lle Suomen linjana, että alan sääntelyä tulisi keventää.
"Yksi esimerkki raskaasta sääntelystä ovat markkinamäärittelyt, kuten huomattavan markkinan määrittelyt. Yhteensä on määritelty eri 18 markkinaa, ja nämä ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Harkinta on raskasta ja hallinnollisesti hidasta", Lahtinen sanoo.
Ficom katsoo, että kilpailu toimisi yhtä hyvin tai selvästi paremmin ilman yhtä tiukkaa sääntelyä.
Katkosten hyvitykset raskaita selvittää
Järjestöä rassaa erityisesti äskettäin uudistuneen viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskeva luku, jossa säädetään hyvityksistä viestintäpalveluiden katkos- tai viivetilanteissa.
"Suomessa on otettu oma kansallinen käytäntö, kun muissa EU-maissa tämä perustuu yleiseen kuluttajansuojalakiin. Tässä on rinnakkaissääntelyä. Suomi on lähtenyt raskaampaan malliin", Lahtinen harmittelee. Ongelmallisena pidetään esimerkiksi tilannetta, jossa ilmaisen sähköpostipalvelun tarjoaja joutuisi hyvittämään kuluttajalle 15 euroa alkavalta viikolta, kuten viestintämarkkinalaki nyt periaatteessa säätää.
Myös viestintäministeriö on myöntänyt telealan sääntelyn Suomessa monia muita aloja tiukemmaksi, kun ministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen luonnehti viestintäalaa Suomessa poikkeuksellisen säännellyksi viime syksynä.
EU päättää suuret linjat
EU:n viestintädirektiiviä ollaan uudistamassa tänä vuonna. Tavoite oli saada se eteenpäin kesällä, mutta tällä hetkellä direktiivin arvioidaan valmistuvan loppuvuodeksi. "Toivomme, että ministeriö voisi viedä huolta Suomesta eteenpäin", Lahtinen sanoo.
Ficomin jäseniä ovat teleoperaattorileirien Elisan, Finnet ja Teliasoneran lisäksi esimerkiksi Ericsson, Digita HP, Microsoft ja Welho.
Yritysten näkemyksiä viestintäalan tilasta on julkaistu tuoreimmassa Ficom-katsauksessaa.
