Australialaisväite: Nokia E65 säteilee liikaa
5
Nokia korostaa, että E65 puhelin täyttää kansainväliset määräykset.
Väittely kännykkäsäteilyn haitallisuudesta jatkuu. Australialaiset asiantuntijat väittävät testinsä perusteella, että monet puhelimet säteilevät liikaa ihmiselimistöön. Yksi puhelimista on Nokia E65. Nokia vastaa, että puhelin on todettu kansainvälisissä mittauksissa turvalliseksi.
Kansainvälisen IEC-62209/01-standardin mukaan SAR-säteilyarvoja tutkitaan mittaamalla kännykkäsäteilyä päätä vasten tietyltä etäisyydeltä. Säteilyä ilmaistaan watteina kilogrammaa kohti. Kansainvälinen enimmäisraja on 2W/kg 10 gramman näytteessä.
SAR-arvo (specific absorption rate) kuvaa sitä, kuinka paljon matkapuhelimesta imeytyy pään alueelle lämpöenergiaa.
Mittauksia tehdään, jotta varmistettaisiin laitteiden noudattavan säteilynsuojauksen määräyksiä. Nykyisin mittauksiin käytetään kansainvälisen standardin mukaan pään muotoista mallia (phantom), joka sisältää ihmisaivojen tiheyttä vastaavaa ainesmassaa.
Australialainen Today Tonight -tv-ohjelma päätti kuitenkin testata säteilyä eri tavalla, yrittämällä selvittää miten kännykkä vaikuttaa housujen tai paidan taskussa ollessaan kehoa vasten. Juttu on netissä, ja video on myös yhä saatavana.
Kännyköillä vaihtelevia säteilyarvoja
Australiassa toimivan EMC Technologies -yhtiön rf-laboratoriossa teetettyjen mittausten mukaan neljästä testatusta kännykästä vain yksi jäi säteilyltään kokonaan alle kahteen wattiin kilogrammaa kohti, kun taas kolme ylitti suositukset osittain tai kokonaan.
Sony Ericsson W910I ylitti suositusarvot 1800 MHz:lla (2,14 W/kg), mutta jäi rajoihin 2100 MHz:lla.
Telstran HTC-kännykkä ylitti suositukset selvästi: 2,46 W/kg ja 2,92 W/kg. Nokia E65:n tulokset 1800 ja 2100 MHz:lla olivat 3,35 W/kg ja 5,84 W/kg.
Ainoa suosituksien rajoissa pysynyt kännykkä oli Sagemin valmistama peruspuhelin Vodafone 226.
Kansainvälinen standardi kehomittauksille tulossa
Nokian kehitysyksikön (Corporate Development Office) viestintäjohtaja Mark Durrant sanoo Tietokone-lehdelle, ettei australialaisten tutkimusmenetelmä vastaa kansainvälisiä standardeja siitä, miten säteilyä arvioidaan.
"On valitettavaa, että he ovat tehneet testin näin. He ovat täysin jättäneet huomioimatta ainoan kansainvälisen standardin, joka on olemassa kehon vaikutusten arviointiin. Ei ole epäilystäkään siitä, ettei Nokia E65 täyttäisi kansainvälisiä määräyksiä", Durrant sanoo.
Eroja on eri puolilla maailmaa siinä, koskevatko mittaukset vain päätä, vaiko myös muuta kehoa. "Vain Australiassa ja USA:ssa menetelmään kuuluu mitata SAR-arvot päälle puettavilla laitteilla korvien alueen lisäksi", toteaa Durrant.
Durrant sanoo, ettei Today Tonight -ohjelman tilaama testi vastaa Australiassa viranomaisten käyttämää testimenetelmää.
Australiassa ja USA:ssa käytettävä testistandardi perustuu Yhdysvaltojen tietoliikenneviranomaisen FCC:n menetelmään, joka suosittelee laitteen erottamista testimallista 15–25 millimetriä. Today Tonightin tilaamat mittaukset tehtiin suoraan mallin pinnassa.
Australialaiset perustelevat tutkimusmenetelmäänsä sillä, että se vastaisi tilannetta, jossa kännykkä on housujen taskussa tai rintaa vasten, ja käytössä on langaton bluetooth-kuuloke. Testimenetelmälle ei kuitenkaan ole vielä kansainvälisesti sovittua käytäntöä, joten tulosten vertailukelpoisuudesta ei saada varmuutta.
Nokia korostaa luottavansa IEC:n testistandardiin. Siihen perustuu myös Suomessa Säteilyturvakeskuksen (STUK) valvonta. STUK valvoo Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella määräämiä rajoja, jotka tulivat voimaan 2002. Rajat perustuvat ICNIRP-järjestön (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosituksiin.
Suomessa ei todettu suositusten ylittämistä
Suomessa STUK testaa kännyköiden säteilyarvoja vuosittain pistokokein. Tulokset ovat nähtävänä netissä. Tähän asti kaikki kännykät ovat olleet suositusten rajoissa. Aivan uusimpia monitaajuuskännyköitä ei tosin ole testattujen listalla.
Kännykkäsäteilyyn erikoistunut tutkimusprofessori Kari Jokela Säteilyturvakeskuksesta kommentoi Tietokoneelle, ettei australialaistulosten takia ole syytä olla huolissaan.
"Näitä asioita tutkitaan isolla volyymillä. Tällä hetkellä tutkimukset eivät näytä viittaavan huolestuttavaan suuntaan", hän sanoo. "Se ei tarkoita, että kaikki tieto olisi vielä käsillämme."
Jokela korostaa sitä, että ainoa tapa saada vertailukelpoisia tuloksia biologisten ja lääketieteellisten selvitysten pohjaksi on perustaa mittaukset standardeihin.
"Kyse on teknisestä standardisoinnista. Siinä pyritään toistettaviin ja yhdenmukaisiin testimenetelmiin."
Lasten kanssa suositellaan varovaisuutta
Mark Durrant sanoo, että Nokia tukee IEC:n aikeita kehittää kansainvälinen mittausstandardi sille, miten kännyköiden vaikutusta muualle kehoon kuin päähän arvioidaan.
Tämä IEC-62209/02-standardi on vasta kehitysvaiheessa. Siinä on määrä sopia muun muassa siitä, millä etäisyydellä ja missä asennossa kännykkää pidetään sekä millainen on testimateriaali.
STUK neuvoo kuitenkin "terveeseen varovaisuuteen" kännykän käytössä erityisesti lasten osalta, koska kaikkea säteilyn vaikutuksista ei vielä tiedetä.
"Sataprosenttista tietoa kännykkäsäteilyn vaikutuksesta ei ole. Lapset altistuvat kännyköiden vaikutukselle aivojen kehittyvässä vaiheessa ja pidemmän aikaa kuin vanhempansa", huomauttaa Jokela.
STUK:n matkapuhelinsäteilystä kertovilla sivuilla on neuvottu, miten altistumista kännyköiden säteilylle voi vähentää.
Kännykkäsäteilyn vaikutusta aivoihin on tutkittu kohta 10 vuotta. Näyttöä haittavaikutuksista ei ole.
Kännykkäsäteilyn vaikutusta aivoihin on tutkittu kohta 10 vuotta. Näyttöä haittavaikutuksista ei ole.
