Avoimen koodin hankkimiseen tulee uusi opas
42
COSS:n johtaja Petri Räsänen sanoi, että avoin koodi voi lisätä kilpailua ja vähentää päällekkäisten töiden tilaamista kunnissa ja valtiolla.
Monissa kuntien ja valtion yksiköissä pohditaan, voisiko avoimen koodin ohjelmistoja hyödyntää laajamittaisesti ja miten kilpailuttaminen tapahtuisi suhteessa suljettuihin ohjelmistoihin. Tilanteeseen toivotaan merkittävästi apua, kun Avoimen koodin keskuksen (COSS) työryhmän tuottama hankintaopas valmistuu.
Avointa koodia julkishallinnossa käsiteltiin tänään näyttävissä tiloissa Säätytalolla Helsingissä. Avoimen koodin ja julkishallinnon seminaarissa puhuivat niin valtiovarainministeriön, COSS:n kuin muun muassa Lahden kaupungin edustaja.
COSS:n johtaja Petri Räsänen kertoi, että avoimen koodin hankintaoppaasta yritetään saada ensimmäinen versio julkisesti kommentoitavaksi jo kesäkuussa. Sen on määrä täydentää Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) Julkiset ict-hankinnat -opasta.
Valtiovarainministeriön tilaaman oppaan työryhmässä ovat olleet mukana asiantuntijat valtion yhteishankintakeskuksesta Hanselista, Kunta-it- ja Valt-it-ohjelmien edustajat sekä kuntien ja valtion ostopäätöksistä vastaavia. Avoimen koodin ohjelmistot siis kiinnostavat julkisen sektorin tietohallintojohtajia.
Koodipankki säästäisi rahaa ja resursseja
Oppaasta julkaistaan myös julkishallinnon jhs-suositus. Jhs-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa.
"Tavoite on madaltaa kynnystä hankkia avoimen koodin ohjelmistoja", sanoi Räsänen. "Tämä on ollut mielenkiintoinen harjoitus, jossa on jo opittu paljon", hän totesi.
Asiantuntija Manu Setälä COSS:sta kertoi, että kehitteillä on myös koodipankki avoimen koodin ohjelmistoille. Ajatus on se, että jos yksi kunta kehittää hyvän ratkaisun, kaikkien ei tarvitse maksaa kehitystyöstä uudelleen. Tai sitten resurssit voidaan jakaa ja kehittää ohjelmistoa yhdessä.
Välitön tarve tietovarastolle on olemassa jo Lahden, Oulun ja Tampereen kaupunkien portaalihankkeissa syntyneitä komponentteja varten. Se halutaan kehittää pohjoismaisella yhteistyöllä ja yhteensopivana EU:n OSOR-hankkeen kanssa ja IDABC-taksonomian mukaisena.
Manu Setälä arvioi, että koodipankki voisi tuoda julkiselle sektorille merkittäviä kustannussäästöjä, kun samaa koodia esimerkiksi taloushallinnon ohjelmistoissa ei täytyisi teetättää moneen kertaan.
Tarjouspyynnössä huomioitava jo
Hanselin palveluyksikön päällikkö Timo Rantanen muistutti, että avoimen koodin hankinta on huomioitava tarjouskilpailusta alkaen. Avoimen koodin ohjelmiston saattaa pudottaa heti alkunsa, jos tarjouspyynnössä ehdoksi asetetaan toimittajalle vaikkapa 10 miljoonan euron liikevaihto tai tietty määrä referenssiasiakkaita.
Toisaalta avoimen koodin softa saattaa voittaa ilman muita kriteereitä, jos hankinnassa painotetaan pelkän ohjelmakoodin hintaa 80-prosenttisesti.
Rantanen listasi, että softa voidaan ostaa avoimena tai suljettuna koodina, näiden yhdistelmänä tai palvelumallina (saas), jolloin ohjelmisto on vain osa kokonaistoimitusta.
Keskitettyä tietoa ei ole siitä, miten laajasti avointa koodia käytetään julkishallinnossa. Esimerkkejä on ollut tipoittain; oikeusministeriö ja Uudenkaupungin kunta valitsivat Openofficen, Lahden ja Tampereen kaupungit panostavat avoimuuteen muun muassa web-palvelimissaan,
