Eduskunta kiisteli teletunnisteiden tallennuspakosta
0
Eduskunnan isossa salissa heräsi yllättäen vastustusta EU-direktiivin mukaiselle teletunnisteiden tallennuspakolle operaattoreille, kun täysistunnossa käsiteltiin sähköisen viestinnän tietosuojalakia. Erityisesti vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki J. Kasvi arvosteli, ettei lakia olisi pitänyt koskaan säätää.
Suomen tietosuojalain muutos perustuu EU-direktiiviin, jonka taustalla on kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. Operaattorit tallentavat nykyisinkin teletunnisteita laskutusta varten, mutta EU on määrännyt vähimmäisajan erityisesti poliisiviranomaisten toiveesta.
"Yhden virheen Euroopan unioni teki antaessaan tunnistamistietojen tallentamista koskevan direktiivin. Sen virheen kanssa meidän on nyt elettävä ja laki säädettävä, vaikka tällaisia lakeja ei saisi missään tapauksessa säätää", sanoi kansanedustaja Kasvi eduskunnassa.
Kasvi: Ei tehoa rikollisuuteen
Kasvi totesi, ettei laki ainakaan estä rikollisia käyttämästä nettiä yhä omiin tarkoituksiinsa. "Terroristit voivat siis edelleen käyttää esimerkiksi nettisähköpostia, prepaid-liittymiä, freenetiä, Skypeä, meseä, irkkiä, usenetiä ja vertaisverkkoja. Niiden kautta kulkevan tietoliikenteen tunnistetiedoista kun ei tallenneta tämän lain perusteella bittiäkään", hän luetteli.
Laki ei koske myöskään viranomaisten omaa viestintää, eli niiden mahdollisesti tekemistä rötöksistä ei haluta säilytettävän teletietoja pitkää aikaa.
Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) muistutti, että EU-direktiivi antoi laille melko tiukat raamit, ja eniten keskustelua käytiin siitä, pitäisikö tallennusaika olla Suomessa valittu 12 kuukautta vai lyhyempi. Direktiivi vaatii kuuden kuukauden säilytysaikaa.
Kasvin kanssa samaa mieltä oli myös esimerkiksi kokoomuksen Tuulikki Ukkola. " Edustaja Kasvin arvioon on kyllä syytä yhtyä. Tämä on eräänlainen isoveli valvoo -laki. Tätä asiaa käsiteltiin myös perustuslakivaliokunnassa ja siellä todettiin, että kuitenkaan ei saada tietää, onneksi, viestin sisältöä vaan ne teletunnistetiedot, joitten perusteella päästään kiinni", totesi Ukkola.
Lain ongelmista puhuivat myös kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen .
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) puolusti lakia toteamalla, että ainoa merkittävä muutos on tallennusajan pidentyminen. "Laissa pidennetään teletunnistetietojen säilyttäminen yhteen vuoteen, joka mahdollistaa sen, että vaikeissa rikostapauksissa sitten poliisilla on mahdollisuus pitemmältäkin aikajaksolta taaksepäin katsottuna saada näitä teletunnistetietoja. Tässä laissa ei millään tavalla puututa tähän niin sanottuun tietosuojakysymykseen", sanoi ministeri.
Lakia puolustivat eduskunnassa kokoomuksen kansanedustajat Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz . He torjuivat epäilyt isoveli valvoo -mentaliteetista. "Lainsäädännöllä pyritään nimenomaan rikosten selvittämisen helpottamiseen ja tätä kautta myös rikosten ennalta ehkäisemiseen. Ja tavallisten kansalaisten etu ja oikeusturva paranee siitä, että on helpompi selvittää rikoksia", Zyskowicz sanoi.
Rajattu vain vakavimpien rikosten tutkintaan
Kaikki eduskunnassa esitetyt puheenvuorot ovat luettavissa netissä pöytäkirjasta.
Teletunnisteet tarkoittavat sitä, mistä numerosta tai osoitteesta puheluita ja viestejä on soitettu tai lähetetty, mihin ja milloin. Puheluiden tai viestien sisältöä ei siis tallenneta.
Tunnisteiden tallennusajan pidentymisestä on arvioitu koituvan Suomelle noin 5–6 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Valtion on korvattava järjestelmämuutosten ja ylläpidon kulut operaattoreille.
Liikenne- ja viestintävaliokunta kannatti lain hyväksyntää tehtyään hallituksen esitykseen korjauksia. Niiden mukaan tallennettuja tietoja saa käyttää ainoastaan sellaisiin vakaviin rikoksiin, joissa pakkokeinolain televalvonnan edellytykset täyttyvät. Näistä rikoksista voi yleensä saada vähintään neljä vuotta vankeutta
Eduskunta päättää lain hyväksynnästä lopullisessa muodossaan myöhemmin tällä viikolla, sillä ensimmäinen käsittely jäi perjantai-iltapäivänä kesken.
