Elisa vetäytyy laajakaistassa osasta maata
8
Teleoperaattori Elisa lopettaa uusien laajakaistaliittymien myymisen monilla pienillä paikkakunnilla, joissa sillä ei ole omaa verkkoa. Elisa haluaa keskittyä isoimpiin paikkakuntiin, joissa se rakentaa uutta nopeaa kuituverkkoa. Hitaimmissa nopeusluokissa operaattori uskoo mobiililiittymien korvaavan kiinteitä.
Muutos koskee sekä Elisan että Saunalahden nimellä myytäviä laajakaistaliittymiä alueilla, joissa teleyhtiöllä ei ole omaa verkkoaan. Muutos koskee nimenomaan kuluttajaliittymiä, ei yritysten liittymiä.
"Monilla alueilla puhelinyhtiö on hinnoitellut paikallisyhteydet siten, että on mahdotonta tehdä kannattavasti liiketoimintaa", perustelee tuotejohtaja Panu Lehti Elisasta vetäytymistä.
Paikalliset operaattoreiden väliset tukkuhinnat ovat olleet joillain alueilla jopa korkeammat kuin halvimmat kuluttajahinnat, tai ero on ainakin jäänyt hyvin pieneksi.
Elisa lopettaa laajakaistan myymisen muun muassa Askolassa, Mikkelissä, Parikkalassa ja Seinäjoella.
Elisan laajakaistaliittymän voi huomisen jälkeen tilata pääkaupunkiseudun lisäksi Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Oulussa, Porvoossa, Riihimäellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.
Elisalla on noin 500 000 laajakaistaliittymää. Panu Lehti ei halua kommentoida, kuinka monia liittymiä on niillä paikkakunnilla, joilla saatavuus nyt loppuu. Kokonaisuudessaan Suomessa on noin 1,7 miljoonaa laajakaistaliittymää.
Nykyiset liittymät luvataan säilyttää
Panu Lehti sanoo, ettei ratkaisu vaikuta nykyisiin liittymiin. Lehden mukaan niitä ei olla lopettamassa. Muutos tulee voimaan uusien liittymien kaupassa heti huomenna. Saatavuuskartta päivitetään siihen mennessä.
Kiistely paikallisyhteyksien hinnoista ja toimitusaikatauluista on jatkunut Suomessa 10 vuotta. Kyse on siitä, että paikalliset operaattorit vuokraavat kaistaa muille operaattoreille. Elisa on monilla alueilla haastaja, jossa sillä ei ole omaa verkkoa. Hallitsevassa asemassa se on pääkaupunkiseudulla, jossa muut operaattorit ovat taas syyttäneet vastaavasti Elisaa hidastelusta ja ylihinnoittelusta.
"Toinen syy muutokseen on siirtyminen nopeampiin yhteyksiin, jotka vaativat nopeaa kuituverkkoa. Niitä ei tarvitse vuokrata, eli meidän olisi rakennettava omaa rinnakkaista verkkoamme voidaksemme toimia kilpailukykyisesti."
Panu Lehti uskoo, että 3g-verkkojen niin sanottu mobiililaajakaista on korvaamassa hitaimpia kiinteitä liittymiä. "Mobiilipuoli tulee hitaimmissa nopeusluokissa korvaamaan kiinteitä yhteyksiä", toteaa Lehti.
Kiinteissä verkoissa vedetään kuituyhteyksiä
Vetäytyminen pieniltä paikkakunnilta laskee Elisan laajakaistan väestöpeittoa, mutta Panu Lehden mukaan tätä korvaa uusien nopeiden verkkojen rakentaminen niillä alueilla, joihin Elisa jää. Se yrittää laajentaa sekä peittoaan että nopeiden kuituyhteyksien tarjontaa.
Suomessa ollaan liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) johdolla luomassa uutta laajakaistastrategiaa, jolla yritetään vauhdittaa nopeiden yhteyksien saatavuutta koko maassa. Pienille paikkakunnille laajakaistaa yritetään jatkossa saada erityisesti langattomilla tekniikoilla, kuten @450-, 3g- ja wimax-verkkojen avulla.
