EU-maiden elektroniikkajäte myrkyttää kehitysmaita
0
Greenpeacen mukaan elektroniikkajätettä viedään EU:sta nimeämällä rekkakontit käytetyksi tavaraksi, vaikka tavara päätyy kaatopaikoille.
Ympäristöjärjestö Greenpeace on julkaissut uuden raportin elektroniikka- ja tietotekniikkaromusta Afrikassa Ghanassa. Raportin mukaan myrkyllisiä kemikaaleja sisältävää romua tuodaan myös Euroopan maista. EU:n WEEE-direktiivi kieltää tämän, mutta Greenpeacen mukaan sääntöjä on helppo kiertää. Järjestö toivoo laitevalmistajien ja valtioiden ottavan enemmän vastuuta kierrätyksestä.
EU:n elektroniikkaromua koskeva Waste Electrical and Electronic Equipment (WEEE) -direktiivi lähtee siitä, että kaikki elektroniikka- ja sähkölaitteiden kierrätys tapahtuu EU:ssa. Jos se tapahtuu muualla, samat vaatimukset pätevät. Suomessa suurimmat elektroniikka- ja tietotekniikkayhtiöt ovat antaneet elektroniikkaromun keräämisen Nera-tuottajayhteisön vastuulle.
"Suomessa käytössä poistuva tietotekniikkaromu käsitellään suomalaisten kierrätysoperaattoreiden toimesta", kertoi Neran projektikordinaattori Timo Hämäläinen Tietokoneelle kesällä. Nera on tuottajayhteisö, jossa ovat mukana suurimmat elektroniikkayhtiöt ja maahantuojat Suomessa.
Romun vastaanoton, kuljetukset ja jatkokäsittelyn hoitaa Neran toimeksiannosta Stena Technoworld. Se Se ei vie kokonaisia laitteita Suomesta, vaan käsittelee romut suomalaisissa laitoksissa. Yksittäisiä osia, kuten kuvaputkilasi käsitellään Stenan laitoksessa Saksassa.
Kierrätyksessä ja jätteidenkäsittelyssä on kuitenkin suuri joukko pieniä toimijoita. Varmuutta ei siis ole siitä, voiko täältäkin päätyä muka "käytettynä" tavarana romua Aasiaan ja Afrikkaan.
Greenpeacen kansainvälinen myrkkykampanjavastaava Martin Hojsik kertoo Tietokone-lehdelle, että EU-direktiiviä voidaan kiertää kuljettelemalla elektroniikkajätteet romun sijasta käytetyksi tavaraksi
"Romu on helppo naamioida käytetyksi tavaraksi, koska rekkalasteittain tulevaa tavaraa ei mitenkään tarkasteta."
Rikkinäiset kännykät, tietokoneet, tulostimet ja muut laitteet eivät kuitenkaan päädy käyttöön, vaan hävitettäväksi kierrätystä varten. Kaatopaikkoja sitten kasaantuu kylille ja slummien takapihoille, joilla aikuiset ja lapset purkavat komponentteja käsin ja ilman suojavarusteita osiin muun muassa jalometallien ja muovin erottelua varten.
Koneista erotellaan myös piirikortit, kaapelit ja muoviosat. Suojavarusteita ei ole, joten ihmisten pelätään altistuvan erilaisille sairauksille. Järjestön mukaan myrkyt näkyvät myös Ghanassa tehdyissä maaperämittauksissa.
Romukontteja saapuu Greenpeacen mukaan Ghanaan Alankomaista, Koreasta, Saksasta ja Sveitsistä, siis myös EU:n sisältä. Pääosa sisällöstä päätyy kuitenkin kaatopaikoille, jossa ne hajotetaan ja poltetaan.
Greenpeacen raportin (pdf) mukaan Ghanassa romukasoilla työskentelee pääasiassa 11–18-vuotiaita poikia ja miehiä, mutta nuorimmat lapset ovat olleet 5-vuotiaita. Järjestö on julkaissut myös teknisen raportin (pdf) tekemistään tutkimuksista.
Yrityksille ja viranomaisille tarkempaa kontrollia
Martin Hojsik sanoo, että ongelma ei koske vain Ghanaa, josta raportti nyt julkaistiin. Hojsikin mukaan Greenpeacellä on todisteita romujen viemisestä myös Intiaan, Kiinaan, Nigeriaan ja Pakistaniin. Myös muitakin kohdemaita saattaa olla, kuten Taiwan ja Vietnam. Niistä ei kuitenkaan ole vielä todisteita.
Hojsikin mukaan Greenpeace toivoo, että yritykset ottaisivat enemmän vastuuta koko kierrätyksen ketjusta siitä lähtien, kun tuote lähtee takaisin kuluttajalta ja päätyy kierrätettäväksi.
Painostuskeinona Greenpeace myös luettelee joukon yrityksiä, kuten Philips, Microsoft, Nokia, Compaq, HP, Dell, Sharp ja Panasonic, joiden tuotteita on löytynyt Ghanan myrkkyjätekasoista.
"Valtioiden pitäisi tarkemmin valvoa elektroniikkaromun kierrätystä. Käytettynä maasta vietävä tavara pitäisi kontrolloida", pohtii Hojsik myös EU-maiden roolia.
Kaatopaikoilla töitä voivat tehdä myös lapset ilman suojavarusteita. Kuva on Greenpeacen Ghanan-raportista.
