Georgian sota osoitti taas innon nettisensuuriin
1
Into internetin sensurointiin on suuri, varsinkin konfliktien aikana. Tämä nähtiin hyvin Georgian sodassa, jossa molemmat osapuolet turvautuivat sensuuriin samanlaisin ottein. Sensuuri oli myös varsinaisen nettisodan tärkeä motiivi.
Voimakkaat nettihyökkäykset alkoivat heti fyysisten hyökkäysten yhteydessä. Palvelunestohyökkäysten kohteeksi joutuivat esimerkiksi Georgian presidentin sivut. Yksi motiivi näyttäisi olleen se, ettei Georgian johto pääsisi jakamaan netin kautta omaa näkemystään konfliktista.
Georgia turvautui suoraan sensuuriin
Georgian toiminta oli kuitenkin vielä suorempaa. Georgian hallinto alkoi konfliktin alun jälkeen estää pääsyä venäläisille nettisivuille. Estolistoilla kerrotaan olleen esimerkiksi venäläisten tiedotusvälineiden sivuja ja muita venäläisiä nettisivustoja. Ilmeinen tarkoitus oli se, etteivät georgialaiset näkisi Venäjän versiota tapahtumista.
Vastaavaa toimintaa harrastetaan melko yleisesti maailmalla. Kiinan tapaiset maat ovat olleet eniten esillä, mutta kyseessä on vain jäävuoren huippu. CNN:n haastattelema asiantuntija Toronton yliopistosta kertoo, että esimerkiksi Etelä-Korea sensuroi rutiininomaisesti Pohjois-Koreaan liittyviä sivuja.
Pienemmässä mitassa nettisensuurista alkaa tulla arkipäivää myös länsimaissa. Yleensä kysymys on kuitenkin vain lapsiporno- ja terroristisivujen sensuroinnista.
