Hajaseutujen laajakaistaan lisää rahaa – televero yksi vaihtoehto
3
Suvi Lindén sanoi laajakaistaseminaarissa, että nopeat yhteydet halutaan kaikkialle Suomeen. Nyt perustasoksi ollaan määrittämässä 1 Mbit/s.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) sanoi operaattoreiden ja julkisen sektorin yhteisessä laajakaistaseminaarissa tänään, että laajakaista halutaan tuoda kaikkien saataville – myös haja-asutuksen keskellä. Se saattaa vaatia julkisten tukien lisäämistä, jonka rahoitusvaihtoehtoja ovat EU:n ja Suomen julkiset tuet. Televero tai muu uusi maksukin yksi vaihtoehto.
Perinteisesti Suomessa oli linjattu, että laajakaistaa tehtäisiin markkinavoimien ehdoilla. Maakunnissa on kuitenkin rakennettu muun muassa EU:n rakennerahastojen ja kansallisen kuntien tai valtion osuuden kautta seudullisia verkkoja laajakaistan edistämiseksi.
Suomessa on käytetty laajakaistan edistämiseen julkista rahaa eri arvioiden mukaan toistakymmentä tai kymmeniä miljoonia euroja. Osa hankkeista on ollut kuntien, osa ministeriöiden.
Yleisin liittymänopeus otetaan verrokiksi
Uutta on se, että Lindén sanoi yleispalvelun tason kehittyvän jatkossa dynaamisesti, eli nousevan sitä mukaa, mikä on yleisin suomalaisten käytössä oleva liittymänopeus. Tällä hetkellä se on megabitin nopeus päätelaitteen suuntaan. Toteuttaminen vaatii viestintämarkkinalain muutoksen.
Linjaus aiheuttanee sydämentykytyksiä Teliasonerassa. Siellä on laskettu, että velvoitteet voidaan täyttää @450-verkon avulla. Kansalaisten kiinteät laajakaistat kuitenkin voivat saada lisää kaistaa nopeammin kuin langattomat tekniikat pystyvät tarjoamaan. Digita ja Viestintävirasto selvittävät jo, miten @450-verkossa voitaisiin tarjota 2 Mbit/s nopeuksia.
Operaattorit voisivat saada julkista tukea silloin, kun yleispalvelun toteuttamisen kustannukset olisivat kohtuuttoman isot. Rahoitus on vielä auki.
"Yksi vaihtoehto on julkinen raha ilman, että se kierrätetään EU:n kautta. Sitä varten lansliapäällikkö Pursiainen lähtee selvittämään, mikä malli voisi olla. On monia vaihtoehtoja, kuten televero, erilaiset maksut tai taajuuksien kaupallistaminen. Näitä täytyy kartoittaa ja katsoa mistä saadaan raha valtion budjetin kautta subventioihin", sanoi Lindén Tietokone-lehdelle.
Lindén korosti, että jatkossakin markkinaehtoinen laajakaistan rakentaminen on pääperiaate, mutta julkiset varat voivat olla tarpeen siellä, missä kilpailua ei ole.
Elisan tuotantojohtaja Timo Katajisto ja Teliasoneran laajakaistayksikön johtaja Juha-Pekka Weckström sanoivat, että operaattorit tekevät satojen miljoonien investointeja langattomaan ja langalliseen laajakaistaan.
Suomessa on arviolta 100 000 kotia langallisen laajakaistan ulottumattomissa, joskin näistä valtaosan arvioidaan olevan Digitan @450-verkon peittoalueella. Digitan verkon varaan myös lasketaan paljon. Tekniikalla on tarkoitus tarjota haja-asutuksen yhteyksien perustaso.
Maan laajakaistatavoitteet vuoteen 2010
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kiitteli Suomen laajakaistakehitystä onnistuneeksi. EU-vertailussa Suomi on liittymien yleisyydessä toinen Tanskan jälkeen.
"Havaintomme on ollut, että maakunnat ja kunnat ovat ne, joissa tämän asian ydin on. Siellä pitää nähdä, että saatavuutta on parannettava ja mitä erityisiä toimia tarvitaan."
Pursiainen ylisti, että vuoden 2004 laajakaistastrategian tulokset ovat olleet hyvät. Saatavuus kotitalouksille on saatu 97 prosenttiin ja osin ollaan jo 99 prosentissa, ja 93 prosentin internetyhteyksistä lasketaan olevan laajakaistan tasoa.
Vuonna 2004 pääministeri Matti Vanhasen (kesk) I-hallitus asetti tavoitteeksi myös, että vuoden 2007 loppuun mennessä yleisin liittymä olisi 8 Mbit/s tai nopeampi. Tähän ei ylletty. Yleisin nopeus oli 1 Mbit/s, ja vain kolmannes oli nopeampia.
Tänään pistettiin alulle uuden laajakaistastrategian luominen. Vielä ei linjattu uutta nopeustavoitetta. Yleisesti Lindén sanoi, että tavoite on parantaa huippunopeiden, jopa 100 Mbit/s liittymien saatavuutta.
Videoista kysyntä nopeille yhteyksille
"Politiikka lähtee siitä, että ihmiset tekevät ratkaisun. Kansalaiset eivät ole hankkineet huippunopeuksien liittymiä siellä missä niitä on tarjolla. Olen monessa yhteydessä peräänkuuluttanut sisältöjä, jotta kuluttaja kokee mielekkääksi kuukausimaksun korotuksen", vastasi ministeri Lindén kysymykseen nopeiden liittymien yleisyydestä.
Operaattoreiden edustajat arvioivat, että nopeiden yhteyksien kysyntää siivittää kodeissa liikkuvan kuvan siirtäminen, erilaiset videopalvelut. Elisa arvioi, että Youtube on jo eniten ulkomaanliikennettä tuottava palvelu.
Viestintäviraston selvityksen mukaan hitaimpien liittymien hinnat ovat jopa nousseet ja nopeimpien selvästi laskeneet. Lindén arvioi, että tämä yhdessä uusien palveluiden kanssa voi lisätä kysyntää. "Eihän ketään voi pakottaa ottamaan nopeaa liittymää, jos ei ole kiinnostusta", totesi Lindén Tietokoneelle.
Maakunnissa on suuret tavoitteet laajakaistan vauhdittamiseksi vuoteen 2010 mennessä. Lapissa tavoitellaan 99 prosentin laajakaistapeittoa ja 4 Mbit/s yhteyksien tuomista kaikkien saataville. Etelä-Pohjanmaan liitto esitti tavoitteeksi jopa 40 Mbit/s yhteyden tuomista kaikkien saataville.
Harri Pursiainen huolehti, että operaattoreiden kuningas on nykyisin omistaja, kun se ennen oli asiakas. Hän viittasi investointien tarpeeseen laajakaistaan.
