HP visioi tietotekniikkaa vuoteen 2030
0
McKinneyn mukaan tulevaisuuden kone ei pelkästään ymmärrä kosketusta, vaan tuntee käyttäjänsä älykkäästi.
Berliini – Tulevan ennustaminen on vaikeaa, ja epäonnistumisen ja itsensä nolaamisen riski on suuri. HP:n teknologiajohtaja Phil McKinney jakoi eilen yhtiön näkemyksiä siitä, mihin kehitys vie vuoteen 2030 mennessä – tai sitten ehkä ei.
Phil McKinney arvioi, että jo vuonna 2010 verkottuminen etenee kaikkialle ja toimii verkkotekniikoiden läpi saumattomasti, mutta kehitys etenee voimakkaasti 2020-lukua kohti edetessä. "Perinteisten verkkojen täydentäjäksi tulee laajoja silmukkamaisia mesh-verkkoja", ennusti McKinney.
Matkustamisen tarve vähenee, kun ihmiset pystyvät lähettämään tilaisuuksiin oman itsensä sijasta kolmiulotteisen virtuaalihahmon, aliaksen. "Second Lifen tyyppisistä yhteisöistä tulee helposti käytettäviä ja arvostettu tapa rakentaa yhteisöjä ja tehdä bisnestä", sanoi McKinney. "Se ei kuitenkaan välttämättä ole nykyinen Second Life, vaan jotain sentyyppistä."
Näytöt ovat tulevaisuudessa paperinohuita, ja näitä tutkitaan jo nyt oled-tekniikalla. McKinney arvioi, että 10–15 vuodessa mikroprojektorilaseriin perustuvat tekniikat kuitenkin ohittavat oled-näytöt.
Jos McKinneyyn on uskominen, menisi yli vuoteen 2025 ennen kuin virtuaalimaailmat ovat saaneet virallisen statuksen, jossa yhteisöissä voi olla erilaiset oikeudet, yksityisyydensuoja ja lait fyysisestä maailmasta.
Kolmiulotteinen avatar-hahmo voisi myös osallistua videoneuvotteluihin silloin, kun henkilö itse ei pääse paikalle.
McKinney näkee myös, että tulevaisuutta matkustamista vähennetään "volyymiprinttereillä" eli esinemateriaa tulostavilla laitteilla. Näin esimerkiksi laitesuunnittelijan ei tarvitsisi aina matkustaa toiselle puolelle maailmaa. Esityksessä aurinkolasien malli siirtyisi esinetulostimella New Yorkista Hong Kongiin hetkessä. Tällaista laitetta ei tietenkään ollut vielä esillä, mutta Star Trek -tunnelma oli läsnä.
Vision mukaan lähellä vuotta 2030 on saatavana tiedostavia (kognitiivisia) laitteita, jotka pystyvät tunnistamaan käyttäjänsä tarpeet ja reagoimaan niihin automaattisesti. Esimerkiksi älypuhelimeen, kelloon tai vain sormukseen olisi silloin tallennettuna käyttäjästä suuri määrä tietoa, jonka avulla laite pystyy reagoimaan omistajansa tarpeisiin.
Kun tällaisen laitteen kanssa sitten mennään jonkun tietokoneen luo, käyttäjä saa käyttöönsä omat sovelluksensa ja asetuksensa tilanteen mukaan.
Pienet nettipäätteet kiinnostavat
Tietokone-lehden kysymykseen siitä, millaiset mobiililaitteet HP:tä kiinnostavat, McKinney arveli erityisesti nettikäyttöön suunnattujen laitteiden saavan suosiota. Niissä voi olla viidestä seitsemään tuuman näyttö, hyvät multimedia- ja web-ominaisuudet. Laitteet asettuisivat siis kannettavien tietokoneiden ja puhelinten väliin, kuten nykyiset minikannettavat ja Nokian nettitabletin kaltaiset laitteet.
"Applelle on annettava tunnustus siitä, että surffauksen tuntuma Iphonessa on ilmiömäisen hyvä, mutta siinäkin minusta ruutu on hieman pieni."
McKinneyn mukaan tämä voi johtaa siihen, että ihmisillä onkin jatkossa taas useita laitteita. Yksi hoitaa tavallisen puhelimen tehtävät, ja toisessa on taas iso näyttö ja hyvä selain.
Ratkaisua pienen laitteen näyttökokoon on toivottu mikroprojektoreista, jolloin laitteessa voisi olla pieni projektori ison kuvan heijastamiseksi. McKinneyn mukaan näiden ongelma on pieni, noin 100 ansi-lumenin valoteho, ja alhainen resoluutio. "Seuraavan sukupolven laserprojektoreissa tilanne paranee", hän arvioi.
Erikoistuneet kämmenlaitteet voivat McKinneyn mukaan tehdä paluun, kun esimerkiksi isoa näyttöä on vaikea saada pieneen laitteeseen.
Erikoistuneet kämmenlaitteet voivat McKinneyn mukaan tehdä paluun, kun esimerkiksi isoa näyttöä on vaikea saada pieneen laitteeseen.
