It-ala toppuuttelee valtion valokuituhanketta
15
Reijo Svento sanoo, että nyt ei kannattaisi sitoutua yhteen tekniikkaan vuoteen 2015 asti.
Tietotekniikka- ja teleyritysten johto ei anna varauksetonta tukea selvitysmies, liikenne-viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen ja hallituksen tukemalle ehdotukselle tuoda valokuitua suomalaisille julkisin varoin. Yrityksiä edustava Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto (Ficom ry) toivoo, että myös langattomat vaihtoehdot yhteyksien toteuttamiseen huomioidaan, ja asiasta pitäisi keskustella enemmän ennen päätöksiä.
Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento oli saanut osan raportista silmäiltäväkseen etukäteen, ja näin asiasta keskusteltiin liiton hallituksen kanssa jo ennen kuin Harri Pursiainen julkisti esityksensä hallituksen iltakoulun jälkeen keskiviikkoiltana. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) kuittasikin tilaisuudessa, ettei esityksiä ole tapana arvostella ennen kuin ne luovutetaan ministerille.
Reijo Svento toteaa Tietokone-lehdelle, että Ficom pitää näkee myönteisenä nopeiden laajakaistayhteyksien tuomisen suomalaisten saataville. "Toivoisimme, että puhuttaisiin nimenomaan nopeista yhteyksistä, eikä nyt jo sitouduttaisi yhteen tekniikkaan vuodeksi 2015 asti", sanoo Svento.
Ficom arvioi, että vuonna 2015 ovat käytettävissä jo seuraavan sukupolven langattomat lte-verkot, joilla voidaan tarjota kuluttajille kymmenien megabittien langattomat yhteydet – todennäköisesti valokuidun vetämistä edullisemmin. "Runkoyhteydet hoidetaan jatkossakin kiinteästi, mutta viimeinen pätkä voidaan viedä langattomasti", pohtii Svento.
Esityksen mukaan kuitua ei vietäisi koteihin asti, vaan kahden kilometrin päähän. Jos tavoitteeksi otettaisiin kuidun vieminen koteihin asti samalla aikataululla, se maksaisi raportin mukaan 480–780 miljoonaa euroa.
Harri Pursiainen sanoi raporttinsa julkistustilaisuudessa eilen, että valokuidun vetäminen maksaa viimeisten kilometrien osalta tyypillisesti 2000–3000 euroa. Reijo Svento taas arvioi, että jo raportissa esitettyjen kustannusten kanssa, noin 3,6 euroa metriä kohti, valokuidun vetämisen ja laitteiden hinta nousee ainakin 7500 euroon.
Valtion laajakaistapolitiikalle täyskäännös
Selvityksessä arvioidaan, että nopeat 100 megabitin saadaan kaapeli-tv- ja valokuituverkkojen kautta 95 prosenttiin kotitalouksista vuoden 2015 loppuun mennessä. Ylimenevän neljän prosentin osalta nopeiden yhteyksien vetäminen maksaisi 200 miljoonaa euroa. Se muodostuisi valtion tuesta, yrityksiltä perittävistä maksuista ja kuntien osuudesta.
Reijo Sventon mukaan asia on nyt saatu näyttämään siltä, että yhteiskunta maksaa nopean laajakaistan tuomisen. Hän muistuttaa, että ehdotuksen mukaan, rahat kerätään kansalaisilta ja yrityksiltä pois, ja maksetaan sitten osalle takaisin. "Ehdotuksessa kyse on huutokaupoista ja laajakaistaverosta."
Huutokaupalla tarkoitetaan tulevaisuuden nopeiden langattomien verkkojen taajuuksia. "Laajakaistavero" taas viittaa operaattoreilta perittäviin tasausmaksuihin. Niitä perittäisiin, jos huutokaupoista kerätyt rahat eivät riitä. Svento arvioi, että tämä tasausmaksu päätyisi lopulta laajakaistayhteyksien kuukausimaksun päälle.
Reijo Svento toivoo, että nopean laajakaistan toteutusvaihtoehdoista ei tehtäisi lopullisia ratkaisuja nyt, kun vielä ei tiedetä, millaisia vaihtoehtoja vuonna 2015 on käytettävissä. Virallisesti päätöksiä ei olekaan tehty, vaan asia lähtee laajalle lausuntokierrokselle.
"Kyseessä on valtava periaatteellinen päätös, jota ei pitäisi viedä läpi yhden selvitysmiehen raportin pohjalta", sanoo Svento.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallitus antoi asialle kuitenkin vahvan poliittisen tuen hallituskoulussa eilen. Rahoituksestakin aiotaan päättää vielä syksyn aikana.
Viestintäministeri Lindén sanoi julkistustilaisuudessa, että keskustelua käydään, mutta "toimialalta ei haeta ratkaisua. Asialle on vahva poliittinen tahto."
LVM.n kansliapäällikkö Harri Pursiainen luovutti raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille eilen illalla. Lindén kutsui laajakaistastrategian uutta linjausta historialliseksi.
