Jyrki Kasvi manaa lainsäädännön hitautta
7
Teknologia määrittelee, mitä voidaan tehdä ja lait määrittelevät, mitä saa tehdä. Teknologia harppoo kuitenkin sellaista vauhtia, ettei lainsäädäntö pysy millään perässä. Tätä problematiikkaa valotti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa kansanedustaja ja vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi.
Vihreänä kansanedustajana tunnettu Kasvi piti esityksensä tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Hän nosti keskeiseksi ongelmaksi sen, että lainsäädäntötyö kaikkine kiemuroineen vie vuosia. Nyt saadaan voimaan lakeja tekniikoista, jotka on jo ehditty hylätä.
"Nyt tarvittaisiin esimerkiksi bottiverkkoihin liittyvää lainsäädäntöä. Varmasti siinä vaiheessa kun meillä tällaiset lait on, viimeistä bottiverkkoa voi käydä katsomassa tekniikan museossa", Kasvi ironisoi.
Hän hämmästelee, miksi aivan yksinkertaiset muussa maailmassa toimivat asiat eivät toimi tietokonemaailmassa. "Kun Unabomber ja pernaruttokirjeiden lähettäjät terrorisoivat USA:ta, ei kenellekään tullut mieleen aloittaa kirjepostin seurantaa näihin vedoten. Miksi kirjepostin osoitetiedot ovat suojassa, mutta sähköpostin eivät?"
Identiteettivarkaus ei ole rikos
Toisen ristiriidan Kasvi osoittaa identiteettivarkauksista – identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos. Kuitenkin sähköisen identiteetin merkitys kasvaa kaiken aikaa ja esimerkiksi USA:ssa arvioitiin identiteettivarkauksien vahingot viime vuonna kymmeniksi miljardeiksi. Suomen lainsäädännön puolustukseksi on todettava, että väärän identiteetin käyttö sentään ei ole sallittua.
Sähköiseen identiteettiin liittyy sähköisen henkilöllisyyden varmistaminen, jonka Kasvin mukaan pitää olla ehdottomasti aukotonta. Viime keväänä tapahtunut sotku Kelan tunnistuspalvelussa selitettiin harvinaiseksi sattumaksi, jollaisen mahdollisuus on yksi miljoonasta.
"Se ei riitä. Tällainen yksi miljoonasta -tarkkuus ei riitä mihinkään, kun tunnistustapahtumia tulee pian miljoonia päivässä", Jyrki Kasvi painotti.
