Kalliiden pikavippien saaminen vaikeutuu
0
Pikaluottoja tekstiviestillä tarjoavia yrityksiä on tullut Suomeen kymmeniä, mutta monet ovat jo lopettaneet toimintansa. (Kuvan henkilö ei liity uutiseen).
Korkeakorkoisten pikalainojen ehdot saamista on tiukennettava tuntuvasti, ehdottaa oikeusministeri Tuija Braxille (vihr) mietintönsä jättänyt työryhmä. Asiakkaille on kerrottava pikalainan todellinen vuosikorko, lainarahoja ei saisi enää öisin ja asiakkaat olisi tunnistettava paremmin.
MTV3:n uutiset kertoi sunnuntai-iltana, että kännykkävipit saatetaan kieltää kokonaan. Myös Tietokone-lehti uutisoi asian. Tämä oli oikeusministeriön mukaan uutisankka, näin järeisiin toimiin ei mennä.
Kännykkävipin saaminen vaikeutuu kuitenkin tuntuvasti. Pikalainaa ei voi enää hakea tekstiviestillä spontaanisti. Lainanhakijan on tunnistauduttava ensin luotettavasti esimerkiksi pikalainayrityksen konttorissa henkilökortilla, nettipankkitunnuksillaan tai Väestörekisterikeskuksen sähköisellä henkilökortilla. Jos kännykässä ei ole nettiselainta, tai sitä ei osata käyttää, ensitunnistautuminen ei vielä onnistu kännykällä.
Ensitunnistautumisen jälkeen asiakas saisi oman tunnuskoodinsa, jonka kanssa pikavippiä voisi jatkossa hakea myös tekstiviestillä.
Tiedossa on, että nuoret aikuiset ovat hakeneet pikavippejä myös öisin baareissa, usein humalapäissään ja seurauksia miettimättä. Tätä vaikeutetaan nyt niin, että rahat saa vasta seitsemältä aamulla, vaikka kulutusluotto haettaisiin ja myönnettäisiin illalla yhdentoista ja aamulla seitsemän välillä.
Aikarajoitus ei kuitenkaan työryhmän ehdotuksen mukaan koskisi luotolla ostamista verkkokaupassa tai tililuoton luottorajan nostamista.
Lyhytaikaisten pikalainojen todelliset vuosikorot ovat olleet jopa satoja tai yli 1000 prosenttia. Esimerkiksi 100 euron pikalainasta on pitänyt maksaa takaisin tyypillisesti 120 euroa. Työryhmä ehdottaa, että korkoprosentti on jatkossa ilmoitettava mainosten yhteydessä.
Ongelmana pikavipeissä on ollut sekin, että lainanhakijoita ei ole tunnistettu luotettavasti, vaan niitä on haettu myös kavereiden ja perheenjäsenten nimiin. Alan yrityksiä edustava Pienlainayhdistys ry on puolustellut, että tapauksia on ollut vain yksi viittä tuhatta kohti. Oikeusministeriössä ei pidetä selitystä riittävänä. Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen sanoo, että suhteellisesti pieni osuus tarkoittaa kuitenkin noin 200 tapausta vuodessa.
Lakiluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle. Sen on määrä tulla eduskunnan käsiteltäväksi keväällä.
