Kännykällä tunnistautumista ajetaan lakimuutoksella
2
Operaattorit toivovat, että aina mukana kulkeva kännykkä voisi korvata monta erillistä korttia ja paperilappusta tärkeimpänä tunnistautumisen välineenä. Etenkin kaupallisten palveluiden rahaliikenne kiinnostaa.
Kännykkä kulkee aina mukana, ja siksi siitä on toivottu pitkään luottokortin, matkalipun ja jopa pankkitunnusten korvaajaa. Kaupallisten palveluiden esteenä on yritysten mielestä ollut se, että luotettavan tunnistautumisen varmenne olisi pitänyt hakea poliisilaitokselta. Tilanne on muuttumassa lakimuutoksella, jonka myötä operaattorit ja pankit voisivat jakaa varmenteita liikkeissään.
Taustalla on ollut kiistely etenkin yritysten ja sisäministeriön välillä siitä, missä ja miten kansalaiset voidaan luotettavasti tunnistaa.
Alkuviikosta syntyi sopu liikenne- ja viestintäministeriön mukaan. Apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen ministeriöstä kertoo, että mukaan tulevat pankkien Tupas-tunnusten ja Väestörekisterikeskuksen sähköisen henkilökortin (hst) lisäksi kännykkävarmenteet.
"Kaikki vahvan tunnistautumisen menetelmät hyväksytään. Kansalaisten käyttötottumuksista riippuu, mikä on paras valinta", toteaa Pietikäinen.
Kännykkään on voinut saada varmenteen tähänkin asti. Uutta olisi se, että operaattorit voisivat liikkeissään jakaa varmenteita, jotka kelpaisivat kaupallisten palveluiden lisäksi asiointiin viranomaisten kanssa.
Jatkossakin poliisi myöntää näillä näkymin sähköisen henkilökortin varmenteen, ja Tupas-tunnisteet taas haetaan pankista.
Liikenne- ja viestintäministeriössä kaavaillaan, että operaattorit saavat kaipaamansa oikeuden kansalaisten luotettavaan ensitunnistautumiseen. Niille asetetaan myös ehdot sille, miten tunnistautumisen pitää tapahtua. "Kun tunnuksen hakee teleyritykseltä, heidän toimintaa valvotaan tarkasti, ja tälle tulee selvät normit", painottaa Pietikäinen.
Sähköistä tunnistautumista koskevat muutokset ovat tulossa sähköallekirjoituslakiin. Laki yritetään Tietokone-lehden tietojen mukaan saada eduskuntaan vielä syksyn aikana. Muutoksia on valmisteltu myös väestötietolakiin.
Kännykkävarmenne on operaattoreiden unelma
Operaattoreiden mukaan mobiilivarmenteelle on kysyntää. "Meidän tahtomme on pystyä tarjoamaan varmennetta helposti ja varmasti. Helppous ei tarkoita sitä, että pitäisi käydä poliisiasemalla voidakseen rekisteröityä kaupalliseen palveluun", sanoo Teliasoneran mobiiliyksikön kaupallinen johtaja Pasi Mehtonen.
Mobiiliasiointi ei ole vain Teliasoneran toivelistalla, vaan koko teleala on toivonut nopeampaa kehitystä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton (Ficom) äänellä.
Mobiilivarmenteen myötä kännykästä voisi kehittää luotto- ja pankkikortin tapaisen maksuvälineen. Se voisi toimia myös joukkoliikenteessä lippuna tai jopa pankkiasioinnissa paperitunnusten sijaan. Yksinkertaisimmillaan varmenne tallennetaan sim-kortille. Asiointi- tai maksutapahtuman yhteydessä kysytään asiakkaan tunnuskoodia.
Pasi Mehtonen muistuttaa, että operaattorit tarkistavat luotettavasti kansalaisten henkilöllisyyden ajokorttia, henkilökorttia tai passia vastaan jo nykyisin esimerkiksi liittymän avauksen yhteydessä.
Operaattoreille mobiilivarmenteesta tulisi sekä kuluja että tietenkin myös tuloja. Maksu voisi mennä palveluyritykseltä tai kuluttajalta sen mukaan, millaisesta palvelusta on kyse. Operaattoreiden toiveena on ollut pitkään tehdä kännykästä lompakko ja päästä näin ottamaan osa valtavasta maksuvirtojen liiketoiminnasta.
Valtiokin selvittää parhaita tunnistautumistapoja
Kaupallisten palveluiden lisäksi sähköinen tunnistautuminen koskee kuntien ja valtion sähköisiä palveluita, joita on määrä tulla paljon lisää lähivuosina. Niissä laajimmin ovat käytössä nykyisin pankkien Tupas-tunnukset. Sähköisen henkilökortin käyttö ei ole juuri yleistynyt.
Lisäksi valtiovarainministeriö selvittää, mitä tunnistaumisen tapoja julkishallinnossa kannattaisi käyttää.
Tavoitteena on saada selvyyttä eri tunnistautumismenetelmien sekasotkuun, joka on maksanut veronmaksajille jo kymmeniä miljoonia euroja. Suurin osa kustannuksista on tullut Väestörekisterikeskuksen hst-korttijärjestelmästä.
VM:n "sähköisten palveluiden kehittämisen strategisen hankkeen" tarkoituksena on katsoa, miten julkishallinnon sähköisiä palveluita pitäisi ohjata, ja pitäisikö esimerkiksi kansalaisten tunnistautumiselle olla yhteiset pelisäännöt valtionhallinnon palveluissa.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportti arvosteli valtiota siitä, että sähköisen tunnistautumisen järjestelmiä ei ole kehitetty yhteistyössä. VTV arvioi, että järjestelmien kehitykseen on laitettu tämän vuoden loppuun mennessä lähes 50 miljoonaa euroa, vaikkei käyttäjiä juuri ole.
