"Kännykkäsäteily ei suosittu tutkimusaihe"
1
Jotkut asiantuntijat suosittelevat hf-kuulokkeita sen sijaan, että kännykkään puhutaan pitkiä aikoja korvan vieressä. Terveysvaikuksista ei ole luotettavaa tietoa.
Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt uudella menetelmällään ensimmäisen vaiheen selvityksen siitä, miten gsm-puhelinten säteily vaikuttaa ihmiskudoksiin. Muutoksia proteiineissa havaittiin. Tästä ei voida vielä vetää johtopäätöksiä terveysvaikutuksista. Lisärahoitus olisi tarpeen, mutta sitä ei ole helppo saada "epäsuositulle tutkimusaiheelle".
Tutkimuksessa kymmenen koehenkilön käsivarren ihoa altistettiin tunnin ajan kännykän gsm-signaalille. Tämän jälkeen ihosta otettiin pieni ihonäyte. Toisesta kädestä otettiin toinen näyte, jota voitiin verrata säteilytettyyn näytteeseen kullakin henkilöllä erikseen.
Tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski STUK.sta kertoo Tietokoneelle, että tutkituista noin 580 proteiinista muutoksia havaittiin kahdeksassa.
Niistä ei vielä tiedetä, ovatko muutokset ja proteiinit sellaisia, joilla on terveysvaikutuksia. Biologisia muutoksia havaittiin tilastollisesti merkitsevinä siinä määrin, että aihetta kannattaisi STUK:n mukaan tutkia lisää. "Tämä oli alustava pilottitutkimus. Havaitsimme, että menetelmä on toimiva", sanoo Dariusz Leszczynski,
Kyseessä oli kuitenkin tiettävästi ensimmäinen kännykkäsäteilyn koe ihmisillä maailmanlaajuisestikin.
Jatkorahoitusta haastava saada
Terveydellisten vaikutusten arviointi vaatisi pidemmän tutkimusjakson, ja 50–100 hengen koehenkilön otoksen ja ehkä 3–4 vuoden seuranta-ajan. Yhä auki on se, miten kännykkäsäteily vaikuttaa ihmisiin vuosikymmenien kuluessa.
Jatkotutkimukseen tarvittava rahoitus ei ole suuri. Leszczynski kertoo, että kyse on muutamista sadoista tuhansista, enintään puolesta miljoonasta eurosta. Kännyköitä käyttävät kaikki lapsista alkaen, joten terveysvaikutusten arviointiin luulisi löytyvän julkista rahoitusta. Se on kuitenkin yhä epävarma.
"Tämä ei näytä olevan suosittu tutkimusaihe. Kun kysymme rahoitusta, moni vastaa, ettei terveysvaikutuksia ole todettu", kertoo Leszczynski.
Alustavaan pilottitutkimuksen valtion Tekesiltä saatu rahoitus oli liian pieni, jotta terveysvaikutuksia voitaisiin selvittää. Mahdollisia rahoittajia ovat myös EU, Suomen Akatemia ja eri säätiöt. Yrityksiltä STUK ei voi hakea rahoitusta, jotta tutkimuksen riippumattomuus ei vaarantuisi.
Pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta
STUK:n vetämä tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan BMC Genomics -verkkolehdessä.
Leszczynski kertoo, että kännykkäsäteilyä on nyt tutkittu 10 vuoden ajanjaksolla Interphone-tutkimuksessa, ja sen tuloksia odotetaan tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Seuraavissa aloitettavissa tutkimuksissa on tarkoitus selvittää vielä pidemmän ajan vaikutuksia.
Jonkinlaiset väestötutkimukset ovat esittäneet, että kännykkä lisää riskiä saada aivosyöpä, jos sitä käyttää yli 10 vuotta. Leszczynskin mukaan tilastoaineistot ja seuranta-ajat ovat kuitenkin olleet liian pienet johtopäätösten tekemiseen.
