Kännyköille vaaditaan taas hyvitysmaksua
Hyvitysmaksu koskee laillista kopiointia, kun musiikkia kopioidaan esimerkiksi cd-levyiltä kännykkään. Oikeus yksityiseen kopiointiin, ja sen vastineeksi säädetty maksu perustuvat EU-direktiiviin.
Joulun lähestymisen tietää siitä, että laitevalmistajat, tekijänoikeusjärjestöt ja opetusministeriö vääntävät kättä siitä, mistä kaikista laitteista ja miten paljon laillisen kopioinnin hyvitysmaksua tulisi periä. Tekijänoikeusjärjestöt perustelevat maksun laajentamista kännyköihin sillä, että Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan musiikkipuhelimien omistajista 58 prosenttia oli tallentanut musiikkia puhelimeensa.
Tyypillinen tallennusmäärä (mediaani) oli tutkimuksen mukaan 20 musiikkikappaletta. Musiikkisoittimella ja musiikin tallennusmahdollisuudella varustettu puhelin on 40 prosentilla 15–79-vuotiaista suomalaisista. Kaikista vastaajista siis reilut 23 prosenttia omisti sekä musiikkipuhelimen että oli kopioinut sinne musiikkia.
Musiikki kopioidaan useimmiten cd-levyiltä
Nuoremmista, 15–29-vuotiaista kuluttajista jo 63 prosentilla on käytössään puhelin, johon voi tallentaa musiikkia. Tekijänoikeusjärjestöt katsovatkin, että musiikkikännyköistä on tullut mp3-soittimia yleisempiä.
Omilta cd-levyiltä kopioinnin kertoi musiikin alkuperäksi 44 prosenttia tallentajista. Vastaavasti 13 prosenttia tallentajista oli viimeksi tallentanut puhelimeen nettikaupasta ostettua musiikkia, ja 12 prosenttia internetin vertaisverkoista ladattua musiikkia.
Taloustutkimuksen Telebus-kuluttajatutkimuksen yhteydessä kysyttiin asiaa Teoston hyvitysmaksuyksikön toimeksiannosta. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset kuluttajat Ahvenanmaa pois lukien. Otos muodostettiin Väestörekisterikeskuksen rekisteristä satunnaisotannalla. Se painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Kyselyyn vastasi elokuussa yhteensä 1301 henkilöä.
Näin tavoitettiin 513 vastaajaa, joilla on käytössään matkapuhelin, jolla voi tallentaa ja toistaa musiikkia.
Hyvitysmaksu veloitetaan nykyisin muun muassa cd-, dvd- ja blu-ray-levyistä, mp3-soittimista ja tallentavista kiintolevyistä. Hyvitysmaksutulot jaetaan eri tekijänoikeusjärjestöjen kesken, jotka tilittävät niitä jäsenilleen.
Tallentavat digiboksit nostivat hyvitysmaksutulot
Hyvitysmaksutulot ovat olleet pitkään 10–12 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna ne kuitenkin nousivat 17 miljoonaan euroon tallentavien digiboksien myötä, kun Suomessa siirryttiin digi-tv-aikaan.
Enimmäismaksu on tänä vuonna ollut 21 euroa laitetta kohti, kun tallennuskapasiteetti on yli 250 gigatavua. Enintään gigatavun muistille hyvitysmaksu on 20 senttiä. Hyvitysmaksut erikokoisille tallennusmedioille ovat nähtävissä nettihinnastossa.
Tekijänoikeusjärjestöt perustelevat nyt maksun laajentamista musiikkisoittimella varustettuihin kännyköihin sillä, että ne ovat jo mp3-soittimia yleisempiä. Myös jotkut maahantuojat ja valmistajat ovat ihmetelleet, miksi mp3-soittimeen kohdistuu hyvitysmaksu, mutta samaan tarkoitukseen soveltuvan kännykän hintaan maksua ei lisätäkään.
Laitevalmistajista HP ja Nokia ovat julkisesti voimakkaasti arvostelleet hyvitysmaksujen laajentamista. Ne ovat myös toivoneet yhteistä EU:n laajuista linjaa maakohtaisten ratkaisujen sijaan.
Maksun laajentamisesta neuvotellaan parhaillaan hyvitysmaksuneuvottelukunnassa, johon osallistuvat tekijänoikeusjärjestöjen lisäksi laitevalmistajat ja opetusministeriö. Viime kädessä ratkaisun ensi vuoden hyvitysmaksuista tekee opetusministeriö, joka ei ole aiempina vuosina taipunut hyvitysmaksujen laajentamiseen kännyköihin.








