Kansalaisten sormenjälkirekisteriä arvostellaan
0
Sisäministeriön työryhmä ehdottaa yhä, että poliisi saisi käyttöönsä kansalaisten sormenjäljet, kun nämä kerätään uuden passilain myötä biopasseihin. Sormenjälkiä voitaisiin käyttää henkilön tunnistamisen lisäksi rikostutkinnassa. Lausunnoissaan liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö ja tietosuojavaltuutetun toimisto arvostelevat esitystä voimakkaasti.
Esityksen mukaan sormenjäljet otettaisiin henkilöltä, joka hakee tavallista passia, väliaikaisia passeja, diplomaatti- ja virkapassia tai merimiespassia. Sormenjäljet otettaisiin myös ulkomaalaisilta, jotka hakevat Suomessa myönnettäviä matkustusasiakirjoja eli muukalaispassia ja pakolaisen matkustusasiakirjaa.
Esityksen mukaan tietokantaan tallennettuja sormenjälkitietoja voitaisiin käyttää henkilöllisyyden varmistamiseksi passia hakiessa tai rajatarkastusten yhteydessä. Lisäksi niitä voitaisiin käyttää
"erityisen vakavien rikosten ehkäisemisessä ja selvittämisessä". Esityksessä viivataan samaan rajaan kuin rikoepäilyt, jotka pakkokeinolain mukaan oikeuttavat televalvontaan.
Huolenaiheina yksityisyys ja tietoturva
Valmistelua on johtanut sisäministeriö, mutta työryhmässä ei ole ollut yksimielisyyttä asiasta. Työryhmä loppulausunnossaan kuitenkin tukee tietokannan luomista sormenjäljistä.
Sormenjälkien tallentamista tietokantaan vastustaa voimakkaasti oikeusministeriö. Ministeriö korostaa, että yhdessäkään Pohjoismaassa ei vielä ole päätetty tallentaa sormenjälkiä tietokantaan. Tanska ei aio tallentaa sormenjälkiä, ja Ruotsissa ei sallita edes biopassikuvan tallentamista.
Oikeusministeriön lausunnossa muistutetaan, että lähes koko aikuisväestö joutuu pian uusimaan passinsa, eikä sisäministeriön työryhmän esityksessä anneta riittäviä perusteluita sille, miksi näin laaja sormenjälkitietokanta olisi luotava.
Tietosuojavaltuutetun toimiston lausunnon mukaan esityksessä ei anneta riittävästi perusteluita sille, miksi näin laajamittainen rekisteri tarvittaisiin.
Lausunnossa myös todetaan, että sormenjälkimenetelmän yksi heikkous on mahdollisuus hämätä järjestelmää väärennetyillä sormenjäljillä. "Tällainen väärentäminen ei ainakaan julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella liene kovin vaikeaa", lausunnossa todetaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa suurin huolenaihe asiassa on keskitetyn tietokannan tietoturva ja kansalaisten yksityisyyden suoja.
"Sormenjälkien joutuminen vääriin käsiin on yksilön kannalta erittäin vakava asia. Tässä tapauksessa kysymys on rekisteristä, joka muutaman vuoden kuluttua kattaisi käytännössä kaikki Suomen kansalaiset ja johon joutumisesta yksilö ei voi itse päättää", LVM:n lausunnossa todetaan.
Asia on valmisteilla Suomessa, koska passilakia uudistetaan vastaamaan EU-direktiiviä. EU ei kuitenkaan edellytä, että sormenjäljet pitäisi tallentaa passin lisäksi jonnekin tietokantaan.
Lain on määrä tulla voimaan ensi keväänä, koska EU:n asettama takaraja on kesäkuun lopussa 2009. Sisäministeriö pyytää nyt lausuntoja lokakuun alkupuoliskoon mennessä. Se lupaa myös seurata asiasta käytävää kansalaiskeskustelua Otakantaa.fi-verkkopalvelussa.
