Kasvi varoitti kansalaisten rfid--seurannasta
2
Jyrki Kasvi puhui Sanoma Magazinesin tulevaisuusseminaarissa.
Vihreiden kansanedustaja huolehtii siitä, että suuri osa digitaalisen maailman lainsäädännöstä on yhä täysin retuperällä. "Pelottavan yhteiskunnan tämän kannalta tekee se, jos teknologia pääsee kehittymään villisti, sehän määrittelee sen mikä on mahdollista ja mikä ei", hän sanoi. Kasvin mukaan nyt ollaan teknologian kautta luomassa uutta arvopohjaa, ja isoja päätöksiä tehdään – sitä tajuamatta.
Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Jyrki J. Kasvi puhui Sanoma Magazinesin seminaarissa perjantaina.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana Kasvilla on vahva tuntuma siihen, millaisten haasteiden kanssa valtio puuhaa. Hänen puheenvuoronsa on ajankohtainen myös monien valmisteltavien lakien ja teknologiahankkeiden kanssa.
Esimerkiksi Oulussa on päätetty kokeilla syksystä alkaen valvoa yläasteikäisten nuorten kulkemista koulussa rfid:hen perustuvalla nfc-tekniikalla varustetuilla kännyköillä.
Lisää seurantaa ja valvontaa tulee
"Rfid on kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan yksi aivan avaintekniikoita. Sen avulla voidaan tunnistaa suurin piirtein jokainen esine ja ihminen. Sen avulla voidaan myös aika pitkälle paikantaa. Esimerkiksi ei ole säädetty kansainvälistä sopimusta siitä, kuinka kauan tunniste saa toimia."
Kasvi kertoi vierailustaan Japaniin, jossa hän tutustui Panasonicin kehittämään yhdyskuntajärjestelmään. Siinä lasten reppuihin tulee rfid-tunnisteet, ja vanhemmat voivat kannettavilta tietokoneiltaan seurata missä lapset ja nuoret liikkuvat, tai nähdä valvontakamerasta, missä ja kenen kanssa lapsi liikkuu.
"Alkaako kuulostaa jo pelottavalta", Kasvi kysyi.
Mikä sitten voisi olla laajasti käyttöön tuleva sovellutus Suomessa Oulun esimerkin lisäksi?
"Täällä puhutaan ruuhkamaksuista pääkaupunkiseudulla. Jos minun ennustajan kristallipalloni näyttää yhtään totta, niin 5–10 vuoden kuluessa jokainen teistä maksaa jonkinlaisen ruuhkamaksun. On hyvin todennäköistä, että se perustuu rfid:hen tai satelliittipaikannukseen. Silloin on jossain tietokanta, jossa on kokoajan tieto siitä missä autonne liikkuu."
Yksityisyydensuojan ongelmaan on törmätty jo nykyisten poliisin noeusvalvontakameroiden kanssa, kun kuviin tallennettiin aluksi ajajan lisäksi matkustaja.
Tiedot kiinnostavat myös rikollisia
Kasvi huomautti, että yksityisyydensuojan ohella turvallisuuteen liittyy riskejä. "Myös rikolliset osaavat lukea näistä muisteja. Usein ne osaavat lukea niitä paljon kauempaa kuin valmistajan määrityksissä on kirjattu. Etenkin tekniikan kehittyessä muisti, joka on tarkoitettu luettavaksi 10 sentin päästä tänään, voidaan viiden vuoden päästä lukea paljon kauempaa."
Suomessa esimerkiksi passien biotunnisteet on salattu. "Salaus, joka riittää siihen, ettei tietoja saa auki vaikka vuodessa, onkin viiden vuoden päästä triviaali, jos laskentatehon kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla."
Suomi otti onneksi vahvimman EU-direktiivin salliman suojauksen biopasseihin. Esimerkiksi Hollanti ja Saksa säästivät, ja näiden maiden virkamiestenkin sormenjälkiä on nyt levitetty netissä.
Kasvin mukaan ongelma on yleensäkin se, etteivät poliitikot näe, miten laajasti tekniikka vaikuttaa yhteiskuntaan. "Tietoyhteiskuntaa pidetään yhä politiikassa teknisenä kysymyksenä", pohti Kasvi. Sähköisen viestinnän tietosuojalain lähetekeskustelussa pidettiin kaksi vain puheenvuoroa.
Kasvi muistutti siitä, että tekniikka kehittyy nyt niin nopeasti, ettei vielä edes osata kuvitella, millaista tekniikkaa käytetään 10 vuoden päästä. "Kuinka moni tiesi 10 vuotta sitten, mikä on usb-muisti?", heitti Kasvi.
"Meillä voi 10 vuoden päästä olla taskussa jotain yhtä mielenkiintoista, jota ilman on mahdotonta kuvitella lähtevänsä kotoa. Tai sitten se on teidän kynnen alla, silmälaseissa tai upotettuna kehoon."
Tekniikan nopea kehitys vaikuttaa yhteiskuntaan. Mahdollisuudet seurantaan ja valvontaan lisääntyvät, mutta lainsäädäntö on suurilta osin epäselvää. Tiedot etäluettavissa passeissa ja laitteissa kiinnostavat myös rikollisia.
