Kuntaliitto: Kunnat rakentamaan valokuituverkkoja
2
Timo Kietäväinen ehdotti kuntien valokuituverkkoja julkishallinnon ja teleyhtiöiden laajakaistaseminarissa eilen.
Kuntaliitossa ollaan huolestuneita siitä, ettei laajakaistan saaminen koko maahan tunnu toteutuvan vain markkinavoimien ja kilpailun ehdoilla, vaan myös julkisia panostuksia tarvitaan. Liiton mukaan kunnat voisivat rakentaa omia avoimia valokuituverkkojaan, jonne operaattorit pakotettaisiin mukaan. Viestintäministeri ei innostu ajatuksesta.
Ehdotuksen esitti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen julkishallinnon ja teleyritysten laajakaistaseminaarissa eilen. "Vaikka kilpailua kannatan, en täysin jättäisi asioita markkinoiden ratkaistavaksi", alusti Kietäväinen.
Useiden maakuntien liittojen laajakaistaraporteissa on katsottu, että laajennusvaraa tulevaisuuteen saadaan parhaiten panostamalla gigabittitason valokuituyhteyksiin ja open access -periaatteeseen, jossa verkkoon pääsevät muutkin kuin verkon omistaja.
Laajakaistaverkko olisi kuin tiet ja sähkö
"Maakuntien liitot voisivat ottaa tietoliikenteen runkoverkot osaksi maakuntakaavaa, kuten tie- ja sähköverkot. Hyvin suunnitellun kuituverkon elinikä on 50–100 vuotta. Valmistelussa olisi tehtävä tiivistä yhteistyössä alueen operaattoreiden kanssa. Olisi myös selvitettävä miten kuntien tietoliikenneverkoilla voitaisiin edistää avoimien verkkojen kehitystä", sanoi Kietäväinen.
Kuntaliittoa ja pikkuoperaattoreita harmittaa se, että isot operaattorit saavat nyt rakentaa valokuituverkkoja ilman, että verkkoon on päästettävä kilpailijaa vuokralle. Tilanne on siis erilainen kuin kupariverkoissa, joissa alueellisten operaattoreiden on vuokrattava kapasiteettia dsl-liittymien tarjoamiseen myös kilpailijoilleen.
Kuntaliiton Kietäväinen esittikin rohkean ajatuksen. "Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että operaattoreita velvoitettaisiin käyttämään kuntien toteuttamaa avointa verkkoinfrastruktuuria; putket, kaapelit ja kuidut. Näin lisättäisiin kuntien kiinnostusta investointien tekemiseen. Kuntien kannalta suurin hyöty olisi vähäisempi katujen kaivaminen."
Kuntaliitossa siis katsotaan, että nopeat valokuituun perustuvat laajakaistaverkot olisi laskettava osaksi perusinfraa teiden, veden ja sähkön jakelun tapaan.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ei lämmennyt ajatukselle siirtää laajakaistaverkot kuntien omistukseen.
"On hyvin kaukana meidän nykyisestä viestintämarkkinapolitiikastamme, että lähdettäisiin rakentamaan erillisiä kuntien omistamia verkkoja. Uskon, että verkkoja syntyy kaupallisin perustein. Tehtävämme on huolehtia palveluiden saatavuudesta ja verkkojen synnystä siellä, missä ei ole kilpailua", totesi ministeri Lindén Tietokone-lehden haastattelussa.
"Jos operaattorit pakotettaisiin lailla käyttämään kuntien verkkoja, mitä ne sitten tekisivät omillaan verkoillaan", hän ihmetteli.
Valokuitu ei avaudu kilpailulle aivan pian
Lindén otti kantaa myös kysymykseen siitä, pitäisikö kilpailijoiden päästä vuokralle esimerkiksi Elisan ja Teliasoneran rakentamiin valokuituverkkoihin.
"Asia on meillä pohdittavana. Sitä moni pieni operaattori toivoo, koska runkoverkot ovat isojen toimijoiden hallussa, eikä niitä varmasti sitten lisää rakenneta. Jossain vaiheessa varmasti ollaan siinä tilanteessa, että tullaan avaamaan. Onko se nyt vai vähän myöhemmin, sitä pohditaan ministeriössä", totesi Lindén Tietokoneelle. Sen lisäksi, että päästetäänkö kilpailijoita verkkoihin, harkittavaksi tulisi se, mihin hintaan yhteyttä pitäisi kilpailijalle vuokrata.
EU-komissio muutti tietoyhteiskuntakomissaari Viviane Redingin linjauksella laajakaistaverkkojen kilpailua koskevaa suositustaan viime syksynä teknologianeutraalisiksi. Se tarkoittaa, että mikä koskee kupariverkkoja ja dsl-liittymiä, koskee myös valokuitua.
Suomessa Viestintävirasto selvittää vuoden loppuun mennessä, onko huomattava markkina-asemaa syntynyt jo uusissa laajakaistaverkoissa. Lähtökohta on, että huomattavan markkina-aseman toimijat voivat esimerkiksi joutua vuokraamaan kapasiteettia kilpailijoilleen tai perustelemaan hinnoittelunsa kustannusvastaavuuteen.
Elisa ja Teliasonera ovat tekemässä verkkoihin satojen miljoonien eurojen investointeja. Niiden pelätään loppuvan lyhyeen, jos verkkoon pääsee heti kilpailija mukaan. Joidenkin virkamiesarvioiden mukaan voi mennä viisikin vuotta ennen kuin valokuitua avataan kupareiden tapaan.
Teliasonera ilmoittaa vievänsä valokuidulla tämän vuoden loppuun mennessä yli 400 000 kotitalouteen jopa 100 megabitin yhteyden. Kuitua on viety jo lähes kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin.
