Kuntien it-uudistuksessa riittää töitä
0
Suomen suurimpien kaupunkien ja kuntien tietojärjestelmät ovat suurilta osin vanhentuneita, etenkin ohjelmistojen osalta. Niiden uudistamisessa haetaan uusia elinkaari- ja palvelumalleja. Mahdollisuudet ovat isot ict-alan toimijoille, mutta myös kuntien odotukset ovat suuret.
Business Technology Finlandin johtaja Petri Vahvelainen tiivistää, miten kuntien tietotekniikka ja tietohallinto eroavat yrityksistä.
"Kuntien ja kaupunkien ympäristöt ovat selkeästi vanhakantaisempia. Osittain siihen on syynä se, että ympäristöt ovat haastavia. Monet järjestelmistä ovat sellaisia, että järjestelmien kehittäjien panostukset ovat matalalla tasolla pienen markkinan takia."
Yksi iso osa-alue ovat asianhallintajärjestelmät, joissa Documenta ja Triplan jakavat markkinan käytännössä kokonaan. Näistä järjestelmistä yli 80 prosenttia on otettu käyttöön ennen vuotta 2005, ja puolet 1990-luvulla.
Perinteinen dokumenttienhallinta vielä toimii, mutta kuntien tietohallintojohtajien mukaan suuria ongelmia on muiden asiakirjojen hallinnassa. Työaikaa tuhlaantuu siksi esimerkiksi Excel- ja Word-asiakirjojen lähettelyyn edestakaisin.
Vahvelaisen mukaan monissa kunnissa on jopa hankittu Microsoftin Sharepoint Portal Serverin lisenssejä, mutta ohjelmistoja ei ole saatu käyttöön.
Asioita tehdään enemmän itse kuin yrityksissä
Vahvelainen vihjaa, että töitä riittää myös palvelimissa. Tietohallintojohtajat arvioivat järjestelmien toimivuuden hyväksi, mutta konsolidointia ja virtualisointia ei ole juuri viedä hyödynnetty. Kunnissa olisi siis suuret mahdollisuudet tehostaa konesalien tilankäyttöä ja energiankulutusta sekä palvelinten käyttöastetta. "On myös kuntia, joissa asiat on tehty hyvin, mutta pääasiassa palvelinympäristöjen kehittäminen on vasta hankelistalla."
Kunnissa myös mietitään, tehdäkö itse, vai ostaako ulkoa. "Yksi tapa on kehittää omaa palvelinympäristöä. Toinen mahdollisuus on ostaa palvelutyyppinen ratkaisu."
Yrityksiin nähden iso ero on työasemaympäristöjen hallinta, jonka vastanneista kunnista oli ulkoistanut vain joka viides. Suurissa yrityksissä taas näin on tehnyt valtaosa. Yli puolet kuntien it-johtajista myös arvioi, että seuraavatkin kannettavat ja pöytäkoneet hankitaan itse leasing- tai vuokrasopimuksen sijaan.
Tiukka kulukuri taas on johtanut siihen, että sähköisen talouden ohjauksen tila on kunnissa yhtä hyvä kuin yrityksissä, osin ehkä parempikin, Vahvelainen arvioi.
Yrityksissä ongelmana on pidetty sitä, ettei ylin johto anna riittävästi arvoa tietohallinnolle. "Tilanne on aika samanlainen kunnissa, ehkä vielä heikommissa kantimissa."
Tietohallintoa ei kuulla kunnissakaan
It-johtajilta kysyttiin, uskooko ylin johto, että tietotekniikan avulla voidaan parantaa tuottavuutta ja työtehoa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vastaukset olivat pessimisistiä.
Hän muistuttaa, että myös ict-alan yrityksillä on asenteessaan parantamisen varaa. "Ict-yritysten pitäisi ymmärtää paremmin asiakkaiden ympäristöjä ja tarpeita. Nyt on paljon toimijoita, jotka vain odottavat hankintalain perusteella tulevia tarjouspyyntöjä."
Business Technology Finland selvitti ict-alan yritysten toimeksiannosta Suomen 100 suurimman kunnan tietohallintojohdon näkemyksiä siitä, mikä on tietojärjestelmien nykytila sekä millaisia haasteita ja kehityshankkeita on menossa. Keskiviikkoon mennessä tutkimukseen oli vastannut 68 kuntaa.
Digital City 08 -tutkimuksen on määrä valmistua loppuvuodeksi. Siinä vaiheessa raporttiin on luvassa myös arvioita rahamääristä, eli miten suuresta potista kuntien uusissa hankkeissa puhutaan.
