Laajakaistan mainonta vie harhaan – lupaukset eivät toteudu
3
Langattomassa @450-laajakaistassa ulkoantenni voi parantaa yhteyden laatua ja nopeuksia tuntuvasti. 3g-verkoissa asiakkaan on hankala itse vaikuttaa yhteyden laatuun. Toimivuus kotona pitää vain kokeilla.
Teleoperaattoreiden kiinteän ja mobiilin laajakaistan markkinointi otetaan ensi vuonna erityiseen tarkkailuun, selviää Tietokone-lehden haltuunsa saamista Kuluttajaviraston ja Viestintäviraston raporteista liikenne- ja viestintäministeriölle. Eniten ongelmia on laajakaistan nopeuksien mainonnassa ja toteutumisessa sekä virhetilanteiden korjaamisessa..
Kuluttajaviraston mukaan mainonnan kokonaisvaikutelma on ollut monilta osin harhaanjohtava kännykkäverkkojen mobiiliaajakaistassa. Virastossa pidetään ongelmallisena sitä, ettei palveluita määritellä tarkasti, joten kuluttaja ei voi tietää, mitä odottaa, eikä myöskään virhettä voi osoittaa olevan.
Nopeudet, vasteajat ja verkkojen peittoalueet vaihtelevat esimerkiksi @450- ja 3g-tekniikoiden välillä, mutta erot eivät Kuluttajaviraston lausunnon mukaan käy selkeästi ilmi markkinoinnissa.
Yleisimmät ongelmat langattomissa liittymissä koskevat alhaisia nopeuksia. Nopeus on ollut esimerkiksi iltaisin alle 20 prosenttia ilmoitetusta teoreettisesta enimmäisnopeudesta tai yleisesti vain 10 prosenttia ilmoitetusta enimmäisnopeudesta. Kuluttajien virastolle tekemistä ilmoituksista nousee esille vahvasti sekin, että liittymä ei ole usein toiminut lainkaan, tai se on pätkinyt.
Tyypillisessä kiistatilanteessa operaattori on myynyt 24 kuukaudeksi kahden megabitin mobiililaajakaistan, joka ei kuluttajan mielestä toimi riittävän nopeasti. Operaattori ei ole kuitenkaan suostunut hinnanalennuksiin, hyvityksiin tai korjannut tilannetta.
Kuluttajaviraston mukaan yhteinen tekijä vaikuttaa olevan verkon kapasiteetin riittämättömyys eli liittymien runsas myynti suhteessa käytettävissä olevaan kapasiteettiin.
Teleoperaattorit ovat julkisuudessa myöntäneetkin, että suurin osa tukiasemista perustuu vasta yhdestä neljään kappaletta 2 Mbit/s E1-linjaa. Siitä seuraa, ettei kaistaa ole lähimainkaan jokaiselle mobiililaajakaistan käyttäjälle.
Ongelmia myös kiinteässä laajakaistassa
Kiinteän verkon laajakaistapalveluiden osalta ilmoituksissa tuodaan esille muun muassa se, että kuluttajalle on myyty nopeusluokka, jota ei voida asiakkaan osoitteessa toteuttaa, tai verkon rakennustyöt ovat vielä kesken, ja siksi nopeudet ovat jääneet myydystä.
Operaattorit ovat myös veloittaneet asiakkailta huoltokäynneistä, joilla on selvitetty liittymien teknisiä ongelmia. Hinnanalennusta tai hyvitystä toimimattomuusongelmista asiakkaat eivät ole saaneet.
Ongelmia on aiheuttanut sekin, että operaattorit siirtävät tukipalveluitaan maksuttomista maksullisiin puhelinnumeroihin, joten vikatilanteiden setviminen on lisännyt asiakkaiden kuluja.
Kuluttajavirasto on huolissaan myös siitä, että monilla alueilla on enää yksi laajakaistan tarjoaja, tai kiinteän laajakaistan sijaan saattaa tarjolla olla vain langaton liittymä.
Virasto ehdottaa sekä mobiililiittymiin että kiinteisiin liittymiin todellisen vaihteluvälin ilmoittamista, ja tietoa siitä, missä suhteessa nopeuksien voi odottaa toteutuvan. Tähän asti Viestintävirasto on pitänyt kohtuullisena, että nopeudet eivät keskimäärin jää yli 20 prosenttia ilmoitetusta nimellisnopeudesta.
Viestintäviraston Nettimittari-palvelussa kerättyjen tietojen mukaan kiinteän verkon laajakaistassa rajaus toteutuukin. Viraston Nettimittari-palvelusta rekisteröityjen tietojen mukaan yhden, kahden, kahdeksan ja 24 megabitin laajakaistaliittymillä nopeudet olivat keskimäärin vähintään 80 prosenttia enimmäisnopeudesta, eli esimerkiksi megabitin liittymällä vähintään 800 kbit/s. Seurannassa olivat DNA:n, Elisan, Teliasoneran ja Welhon laajakaistat.
Sen sijaan mobiililiittymissä jäädään siis kauas tavoitteesta Kuluttajaviraston keräämien asiakkaiden valitusten perusteella. Matkapuhelinverkossa nimellisnopeuksia ei voida samalla tavalla luvata, joten Viestintävirasto korostaakin, että toteutuvat nopeudet pitäisi nykyistä selvemmin kertoa sopimuksissa.
Lakimuutokset harkinnassa ensi vuonna
Lakimies Paula Hannula Kuluttajavirastosta kertoo Tietokone-lehdelle, että virasto julkaisi jo keväällä ohjeensa laajakaistan markkinointiin ja sopimusehtoihin. Kesällä näihin pyydettiin tarkennusta, ja markkinointia on seurattu syksyn ajan. Hannula arvioi, että asian seurantaa joudutaan jatkamaan ensi vuonnakin.
Lisäksi Viestintävirasto alkaa seurata, toteutuvatko yleispalveluvelvoitteen alaisten liittymien yhden megabitin nopeudet näissä liittymissä. Teliasonera on tosin ilmoittanut, ettei langallista laajakaistaa vielä ensi vuonna korvattaisi @450-liittymillä.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ottaa kantaa laajakaistan markkinointiin ja sopimusehtoihin kantaa alkuvuodesta 2009.
Silloin arvioidaan, onko tarpeen nostaa hyvitystä virhetilanteissa. Vakiohyvitys virheellisestä viestintäpalvelusta on tällä hetkellä 15 euroa alkavalta keskeytysviikolta, enintään kuitenkin 120 euroa. Lisäksi operaattoreiden yleiset sopimusehdot otetaan erityiseen syyniin ensi vuonna.
Laajakaistan mainontaan liittyvistä lakimuutoksista ei vielä ole suunnitelmia. Niihin voidaan todennköisesti puuttua jo Viestintäviraston määräyksillä ja ohjeilla.
Kuluttajaviraston ja Viestintäviraston määräaika lausunnoille oli 15.12. Tietokone-lehden haltuunsa saamat raportit paljastavat isoja ongelmia kiinteän ja langattoman laajakaistan mainonnassa.
Kuluttajaviraston ja Viestintäviraston määräaika lausunnoille oli 15.12. Tietokone-lehden haltuunsa saamat raportit paljastavat isoja ongelmia kiinteän ja langattoman laajakaistan mainonnassa.
