Lindén: Laajakaistaveroa ei luultavasti tarvita
6
Ministeri Lindénin mukaan valtion tuki laajakaistan rakentamiselle voidaan todennäköisesti rahoittaa huutokauppatuloilla, eikä erillistä laajakaistan tasausmaksua tai "televeroa" tarvita.
Suomi pistää 200 miljoonaa euroa nopeiden laajakaistayhteyksien tukemiseen siellä, missä tämä ei toteudu markkinaehtoisesti. Hallitus vahvisti rahoitusmallin tiistaina. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) sanoi, että valtion kolmanneksen osuus uskotaan rahoitettavan mobiiliverkkojen radiotaajuuksien huutokaupalla, eikä erillistä laajakaistaoperaattoreihin kohdistuvaa tasausmaksua eli "televeroa" siten tarvittaisi.
"Uskomme, että 66 miljoonaa euroa riittää", sanoi Lindén. Sen verran on siis tavoite kerätä yli 2,5 gigahertsin radiotaajuuksien huutokaupalla.
200 miljoonalla eurolla tuetaan nopeita laajakaistayhteyksiä syrjäseuduilla. Siitä toinen kolmannes menee kunnille, maakunnille ja EU-tukirahastosta. Viimeinen kolmannes jää teleoperaattoreille.
Suomessa arvioidaan, että nopea 100 megabitin laajakaista tavoittaa markkinavoimien ehdoilla 95 prosenttia kotitalouksista vuonna 2015, ja neljää prosenttia tuetaan julkisin varoin. Viimeinen prosentti eli noin 2000 kotitaloutta jää näillä näkymin nopeimpien yhteyksien ulottumattomiin.
Valtio toivoo, että nopean 100 megabitin laajakaistan saatavuus laajenee jo markkinaehtoisesti mahdollisimman laajalle. Ministeriön arvion mukaan vuonna 2015 jo 95 prosenttia suomalaisista asuu taajamissa tai niiden lähellä. Julkista tukea käytetään siis vain, jos markkinat eivät vie yhteyksiä riittävän laajalle.
Valokuitua tai langallista yhteyttä ei viedä valtion tuella koteihin tai yrityksiin asti, vaan kahden kilometrin päähän. Siitä eteenpäin tilaajayhteyden saa perille 2–10 tuhannella eurolla, eli hinta-arviot vaihtelevat suuresti. Kustannus on samaa suuruusluokkaa uuden sähköliittymän kanssa.
Tietotekniikan ja tietoliikenteen keskusliitto (Ficom ry) on arvostellut, että mahdolliset laajakaistaoperaattoreilta perittävät tasausmaksut menevät suoraan laajakaistaverona kuluttajahintoihin.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen on arvioinut, että radiotaajuuksien huutokaupalla saadaan kasaan 30–130 miljoonaa euroa. Ministeri Lindén sanoi, että huutokauppa voidaan pitää ensi vuonna tai myöhemminkin. "Tavoitteena on maksimoida tuotot", sanoi Lindén tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Ruotsissa 3g-huutokaupalla netottiin peräti 230 miljoonaa euroa, joten Suomessa ollaan luottavaisia. LVM:n selvityksen mukaan ei ole myöskään näyttöä siitä, että taajuuksien huutokauppaaminen johtaisi korkeampiin kuluttajahintoihin.
Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento kommentoi Tietokone-lehdelle, että radiotaajuuksien huutokauppa ei välttämättä näy suoraan hinnoissa. "Vaikutus riippuu suuruudesta ja siitä, kuka huutaa. Selvää on, että huutokauppa luo paineita hintoihin."
Lindénin mukaan Suomessa ei ole suunnitelmia siirtyä laajemmin taajuuksien huutokauppaamiseen, vaan kyse on nyt 2,5 gigahertsin mobiililaajakaistan taajuusalueen erityislaista. Sille taajuudelle kaavaillaan tulevaisuuden lte-verkkoja, joista DNA, Elisa ja Teliasonera ovat jo kiinnostuneita. Jos huutokaupasta ei saada kasaan 66 miljoonaa, loput veloitetaan laajakaistaoperaattoreilta markkinaosuuden mukaan tasausmaksuina.
Ficomin Svento muistuttaa, että mikä tahansa tasausmaksu mahdollisesti olisikin, se menisi suoraan "laajakaistaverona" kuluttajahintoihin.
Valtion yhteensä 66 miljoonan euron laajakaistatuki on ehdollinen sille, että EU-komissio hyväksyy asian. Lindénin mukaan komissio on suhtautunut asiaan myönteisesti ja kaavailee samanlaisia suunnitelmia muuallakin Euroopassa elvytysmielessä.
Kuntaliitto toivoo valtiolta suurempaa osuutta
Kuntien, maakuntien ja EU-rakennerahaston osuudeksi on tulossa niinikään noin 66 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen suhtautuu myönteisesti siihen, että haja-asutuksen laajakaistayhteydet varmistetaan, jos ne eivät toteudu markkinaehtoisesti. Hänen mielestään kuntien rahoitusosuuden pitäisi kuitenkin olla pienempi.
"Olemme pitäneet kuntien osuutta suurena. Suurimmat kustannukset kohdistuvat syrjäseutujen kunnille, joiden talous on heikoilla. Kyse on yhteiskunnan perusinfrasta, josta valtio on perinteisesti vastannut", sanoo Kietäväinen Tietokoneelle.
Kietäväinen toteaa, että Kuntaliitto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti, mutta toivoo valtion osuuden rahoituksessa kasvavan. Hän myös muistuttaa, että operaattoreille rakentamisen tukia pitää varmistaa, kauanko verkot ovat käytettävissä, ja että mukaan pääsee kilpailevia operaattoreita.
Kuntien ja maakuntien hallinnon harkittavaksi tulee, mille alueille laajakaistan julkista tukea tarvitaan.
Kuntien ja maakuntien hallinnon harkittavaksi tulee, mille alueille laajakaistan julkista tukea tarvitaan.
