Ministeriö huolestui Elisan laajakaista-aikeista
4
Elisa ja Teliasonera vetävät valokuitua kaupungeissa, mutta syrjäseuduilla tarjonta vähenee. Operaattorit vakuuttavat langattomien tekniikoiden tuovan yhteydet sinnekin – ainakin tulevaisuudessa.
Elisa lopettaa laajakaistan myymisen useilla paikkakunnilla, joissa se on joutunut vuokraamaan kupariverkossa kapasiteettia kilpailijoiltaan, kuten paikallisilta puhelinyhtiöiltä ja Teliasoneralta. Elisan mukaan paikallisyhteyksien tukkuhinnat ovat olleet niin kalliit, ettei laajakaistaa voi enää tarjota kannattavasti. Liikenne- ja viestintäministeriössä pidetään uutista huolestuttavana.
"Ainahan se on jo huolestuttavaa, jos laajakaistan tarjonta vähenee. Tämähän on ollut ongelma maaseudulla, että on ollut vaikea saada kilpailua syntymään", sanoo viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kuluttajien Elisa- ja Saunalahti-liittymien myyminen loppuu muun muassa Askolassa, Mikkelissä, Parikkalassa ja Seinäjoella. Elisan mukaan nykyisten asiakkaiden liittymiä ei kuitenkaan suljeta. Elisasta ei haluttu kertoa, miten paljon liittymiä lopetusalueilla on.
Teliasonera taas on lopettamassa haja-asutusalueilla 16 000 adsl-liittymää, joiden tilalle tarjotaan Digitan @450-liittymiä. Määrä on sentään vähentynyt alkuperäisestä 19 000 liittymästä.
Kohtalan mukaan paikallisyhteyksien tukkuhinta näyttää olevan vaikea asia, kun laajakaistan kuluttajahinnat ovat näin alhaalla. Operaattoreiden väliset tukkuhinnat eivät ole halventuneet samassa tahdissa.
Mitään välittömiä toimia ministeriöllä ei ole suunnitteilla. Tilannetta kuitenkin seurataan nyt tiukasti. Laajakaistan laaja saatavuus on kirjattu peräti hallitusohjelmaan, eikä kehityksessä haluta ottaa takapakkia.
Hallituksen uuden laajakaistastrategian laatiminen käynnistettiin toukokuun alussa. Vuoteen 2010 ulottuvan ohjelman tavoitteena on lisätä huippunopeiden 100 megabitin liittymien saatavuutta Suomessa ja varmistaa jonkinlaisen laajakaistan saatavuus koko maassa.
Isot panostavat valokuituun – osassa maata
LVM:n Kohtalan mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteivät operaattorit enää uskoisi kiinteän verkon laajakaistaan. "Elisakin näyttää keskittyvän valokuitujen rakentamiseen", hän toteaa.
Tuotejohtaja Panu Lehti Elisasta kertoo, että kuitua viedään voimakkaasti Elisan saatavuusalueille. Kartta luvataan päivittää jo huomiseksi.
Panu Lehti uskoo, että hitaimmat liittymät toteutetaan jatkossa usein langattomien yhteyksien kautta. Elisa on rakentamassa laajaa peittoa 900 megahertsin hspa-verkkojen avulla. Kiinteiden verkkojen tehtäväksi jäisi näin vain nopeimpien yhteyksien tarjoaminen.
Valokuituverkkoa ei tarvitse vuokrata kilpailijalle
Jopa gigabitin yhteydet taloyhtiöihin tuovissa kuituverkoissa operaattoreilla ei ole velvoitetta vuokrata kaistaa kilpailijoilleen. Tilanne on siis erilainen kuin adsl-yhteyksissä. Ero johtuu siitä, että kupariverkoissa paikallisoperaattorilla lasketaan olevan huomattava markkina-asema, kun taas valokuituverkkoja ollaan vasta rakentamassa.
Viranomaiset eivät halua avata vielä kuituverkkoja kilpailulle. Ne pelkäävät, että operaattorit eivät silloin voisi tehdä tarvittavia satojen miljoonien eurojen investointeja.
Niin Elisa kuin Teliasonera pitävät kiinni siitä, että tässä vaiheessa on saatava vetää valokuitua ilman, että kapasiteettia on hetken päästä vuokrattava kilpailijalle.
Tästä toisaalta nyt seuraa, ettei Elisakaan pysty tarjoamaan nopeimpia yhteyksiä niillä paikkakunnilla, joilla sillä ei ole omaa verkkoaan. Se ei myöskään raski vetää valokuitua pienillä paikkakunnilla. Operaattori onkin nyt päättänyt keskittää laajakaistan rakentamisen sinne, minne se pystyy vetämään omaa kuituaan.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) otti viimeksi toukokuussa kantaa valokuituverkkojen kilpailutilanteeseen.
"Asia on meillä pohdittavana. Sitä toivoo moni pieni operaattori, koska runkoverkot ovat isojen toimijoiden hallussa, eikä niitä varmasti sitten lisää rakenneta. Jossain vaiheessa varmasti ollaan siinä tilanteessa, että tullaan avaamaan", Lindén sanoi Tietokone-lehdelle.
Vielä ei ole tiedossa, millaisella aikataululla valokuituverkot avautuvat kilpailulle. Viestintävirastosta on arvioitu, että tässä saattaa kestää jopa 5–10 vuotta. Tilanne riippuu siitä, miten laajakaistan kilpailu ja saatavuus Suomessa kehittyvät.
