Oikeuskansleri jatkaa Lex Nokian arvostelua
2
Kuva: Make F / Wikimedia Commons
Sähköisen viestinnän tietosuojalain uudistus on näillä näkymin tulossa vielä joulukuussa eduskunnan hyväksyttäväksi hallituspuolueiden tuella, mutta arvostelu etenkin lakiesityksen periaatteellisista ongelmista jatkuu. Oikeusoppineet professorit ovat väittäneet lain antavan suuryrityksille poliisiakin isommat teletietojen valvontaoikeudet, ja myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka arvostelee lakiesitystä tiistain Helsingin Sanomissa.
Vuosia valmisteltua lakiesitystä kutsutaan myös Lex Nokiaksi ja urkintalaiksi. Suuryritykset, erityisesti Nokia, ovat vaatineet oikeutta selvittää sähköpostin tunnistetiedot yrityssalaisuuksien vuotoa epäiltäessä. Nykyisin yrityksillä on jo oikeus valvoa esimerkiksi lähiverkossa ja usb-muisteilla tapahtuvaa tietojen siirtoa, mutta pikaviestit, sähköpostit ja nettipuhelut kuuluvat vahvan viestinnän suojan piiriin.
"Epäilen, ovatko kaikki ne tilanteet, joissa tunnistamistietojen manuaalista käsittelyä ehdotetaan, oikeudellisesti perusteltavissa. Epäilen myös, ovatko käsittelyoikeudet riittävän täsmällisesti eritelty", sanoo oikeuskansleri Jaakko Jonkka lehdelle.
Jonkka esitti saman kritiikin jo keväällä liikenne- ja viestintäministeriölle. Tammikuussa laki vedettiin jo valtioneuvoston esityslistalta, ja siihen tehtiin korjauksia. Hän myös vaati asian käsittelemistä perustuslakivaliokunnassa, joka ottikin kantaa siihen marraskuussa.
Oppineita pitäisi kuunnella
Jonka mielestä lain käsittelyssä pitäisi huomioida tiedemaailman akateemisten oikeusoppineiden mielipiteet. Kymmenisen oikeustieteen ja valtionsääntöoikeuden asiantuntijaa on katsonut Lex Nokian loukkaavan kansalaisten perusoikeuksia. Poliitikkojen muodostama perustuslakivaliokunta ohitti nämä näkemykset ja arvioi, että laki voidaan käsitellä eduskunnassa normaalin säätämisjärjestyksen mukaan.
Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa tunnistetietojen käsittelyoikeus koskee yhteisötilaajia, jotka tarjoavat esimerkiksi ip-puhelu-, pikaviesti- ja sähköpostipalveluita. Tällaisia ovat kirjastot, oppilaitokset, yritykset ja valtion laitokset.
Tunnistetietoja ovat esimerkiksi viestin lähettäjä ja kohde, otsikko sekä kellonaika ja päivämäärä. Viestin sisältö ei kuulu tunnistetietoihin.
Tunnistetietoja saisi käsitellä sekä luvattoman käytön että yrityssalaisuuksien vuotamisen selvittämisessä. Käyttöä on kuitenkin rajattu tiukasti siten, että asiasta on ilmoitettava käyttäjille ja tietosuojavaltuutetulle etukäteen, käyttö on rajattava tietyille henkilöille, ja esimerkiksi yrityssalaisuuksien vuotamisesta viestintävälinettä käyttäen pitäisi olla perusteltu epäilys.
Kiistely tietosuojalaista onkin suurilta osin periaatteellinen, koska viestinnän yksityisyys on yksi kansalaisten perusoikeuksista.
