Oikeusoppineet: Lex Nokia rikkoo perustuslakia
Sähköisen viestinnän tietosuojalain uudistuksen vaikeudet jatkuvat. Joukko Suomen arvostetuimpia perustuslain asiantuntijoita arvostelee poikkeuksellisen voimakkaasti Helsingin Sanomissa torstaina liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaa "Lex Nokiaa", joka antaisi työntantajille oikeudet työntekijöiden teletunnistetietojen käsittelyyn.
Oikeusoppineiden valtionsääntöoikeuden asiantuntijoiden mielestä lakimuutos rikkoo perustuslakia. He arvostelevat sitä, ettei näkemyksiä ole kuultu. Lehden haastattelemat asiantuntijat olivat samoja, jotka antoivat arvionsa lakiesityksestä perustuslakivaliokunnalle.
He katsovat nyt, että asiantuntijanäkemykset jätettiin huomioimatta poliittisin perustein ja yritysten taloudellisen edun vuoksi.
"Nokia selätti Suomen perustuslain. Talouselämän vaikutusvalta ja mahti sanelivat tämän lakiesityksen. Kansalaisten perusoikeudet jäivät toiseksi", sanoi Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen HS:lle.
Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että yrityssalaisuuksien suojelemisen vuoksi kansalaisten perusoikeuksia voidaan rajoittaa.
"Nyt heikennetään selvästi yhteydenpidon perustuslaillista suojaa. Esityksessä puututaan merkittävällä tavalla keskeisiin perusoikeuksiin ja yksilönoikeuksiin perusteella, jota minä en hyväksy", arvioi lehdelle Joensuun yliopiston julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolainen.
"Laki olisi pitänyt käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se ei ole myöskään riittävän selkeä, mikä jättää työnantajalle liikaa liikkumavaraa. Asiantuntijalausuntojen näkemykset on perustuslakivaliokunnan lausunnossa sivuutettu", totesi puolestaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen.
Lisäksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen sanoi, että työnantaja on saamassa hyvin laajat toimivaltuudet ilman minkäänlaista lupamenettelyä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja puolustaa esitystä
Perustuslakilakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi (kok) kiisti arviot siitä, että oikeusoppineiden asiantuntijoiden arviot olisi jätetty huomioimatta.
"Kaikkia perusoikeuksia voidaan rajoittaa, jos perusoikeuksien rajoittamisedellytykset täyttyvät ja oikeuksien rajoittamiselle on riittävä painava syy", sanoi Sasi HS:lle.
Uutta sähköisen viestinnän tietosuojalakia on valmisteltu jo vuodesta 2004. Se sai pilkkanimen "Lex Nokia", koska erityisesti Nokia on vaatinut yrityssalaisuuksien suojan nostamista. Nokia epäili vuonna 2005 verkkoyksikkönsä työntekijän vuotaneen tietoja kiinalaiselle Huaweille.
Effi: ei vain Lex Nokia, vaan laajempi urkintalaki
Kansalaisjärjestö Effi puolestaan arvioi, että parempi nimitys on sittenkin "yleinen urkkimislaki", koska sen voi tulkita koskevan kaikkea sähköistä viestintää tekstiviesteistä sähköposteihin yritysten lisäksi kirjastoissa, kouluissa, yrityksissä ja jopa eduskunnassa. Lakiesitys ei puhu suoraan yrityksistä, vaan yhteisötilaajista.
LVM on kiistänyt väitteen jo aiemmin sillä, että laki rajaisi yhteisötilaajan käsitteen tässä tapauksessa koskemaan suuryrityksiä, joilla on suojeltavanaan huomattavaa taloudellista etua. Mikä tahansa pikkuyritys ei siis näin voisi tutkia työntekijöidensä teletunnistetietoja.
Nykyistä lainsäädäntöä on arvosteltu siitä, että poliisilla ei ole edes mahdollisuutta aloittaa tietovuotoepäilyjen tutkintaa.
Työntekijäpuolen keskusjärjestöt SAK ja STTK ovat arvioineet, että työntekijöiden teletunnistetietoja luetaan yrityksissä jo nykyisin, ja uusi laki on siksi tarpeen. Erimielisyyttä onkin nyt siitä, miten lakiuudistus pitäisi toteuttaa.








