Oikeusoppineet tyrmäävät urkintalain
0
Helsingin Sanomien haastattelemien oikeusoppineiden mielestä hallituksen eilen esittämä tietosuojalain muutos, niin sanottu työnantajien urkintalaki antaa yrityksille poliisiakin suuremmat valtuudet. Suomen kärkipään asiantuntijoiden mielestä laki painottaa liikaa yritysten oikeuksia työntekijöiden perusoikeuksien kustannuksella.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) puolusti lakiehdotusta eilen tiedotustilaisuudessa sanomalla, että kyseessä on viimesijainen keino estää ja tutkia sähköisen viestinnän ongelmia.
Lindén selitti, että yritysten pitäisi suojata verkkonsa ja -palvelunsa ja yrityssalaisuutensa normaaleilla tietoturvaratkaisuilla ja käyttäjille annettavilla ohjeilla.
"Yrityssalaisuuden suoja on saanut esityksessä huomattavan suuren painoarvon suhteessa yksityisyyden suojaan kuuluvaan luottamukselliseen viestintään", sanoi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen lehdelle perjantaina.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samaa mieltä Viljasen kanssa.
"Kyse on klassisesta punnintatilanteesta: onko perusoikeuksiin kuuluva viestinnän luottamuksellisuus painavampaa kuin perustuslaissa mainittu yksityisen omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus, joihin yrityssalaisuudet kytkeytyvät vain etäisesti", totesi Ojanen HS:lle.
Oikeusoppineet ovat tulkinneet lakiesitystä siten, että työnantajien ei tarvitse lupaa keneltäkään sähköpostiliikenteen seuraamiseen tai tietoverkon luvattoman käytön valvontaan.
Työnantajalta ei myöskään vaadita perusteluja epäillä yrityssalaisuuksien vuotamista, vaan tarkkailu voitaisiin aloittaa työnantajan yt-menettelyssä tekemän ilmoituksen jälkeen. Tarkkailusta olisi kuitenkin ilmoitettava asianomaiselle työntekijälle ja tietosuoja-asiamiehelle.
Suuryritykset painostavat lain puolesta
"Ihmis- ja perusoikeuksia halutaan supistaa perusteettomasti. Liikesalaisuuksia ei todellisuudessa välitetä sähköpostilla", arvioi puolestaan oikeustieteen professori Asko Lehtonen Vaasan yliopistosta.
Lehtonen pitää lakiesitystä kokonaisuudessaan turhana, koska en avulla ei hänen mielestään pystytä aidosti estämään yrityssalaisuuksien vuotamista.
LVM:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Suojelupoliisin arvion mukaan laille on Suomessa käyttöä ehkä noin sadalla yrityksellä. Lakia on myös arvosteltu siitä, että se on kirjoitettu juuri suuryritysten taloudellisia tarpeita varten. Nimitys "Lex Nokia" on tullut kännykkäyhtiön väitetystä painostuksesta.
Lakiehdotus etenee eduskunnan lähetekeskustelusta ensin perustuslakivaliokuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa arvioida lakiehdotuksen vaikutuksia kansalaisten perusoikeuksiin.
