Operaattorit täysin eri mieltä 3g-kytkykaupasta
11
Suomessa on jo yli miljoona 3g-käyttäjää, ja maa on hypännyt 3g-levinneisyydessä maailmassa kuudenneksi Netsize Guide -selvityksen mukaan. Operaattorit ovat kuitenkin täysin eri mieltä siitä, pitäisikö 3g-kytkykauppaa enää jatkaa. Elisa pitää kehitystä hyvänä, Teliasonera toivoo sääntelyn keventämistä ja DNA taas vaatii koko kytkykaupasta luopumista.
DNA:n toimitusjohtajan Riitta Tiuraniemen jyrkästä suhtautumisesta 3g-kytkykauppaan kertoi Tietoviikko perjantaina. "Suomi voisi näyttää mallia muille EU-maille ja kieltää kytkykaupan", jyrähti Tiuraniemi lehdelle.
DNA kieltäisi kännyköiden kytkykaupan tyystin
DNA:ssa nähdään ongelmia sekä kuluttajan asemassa että kilpailutilanteessa pienten ja isojen operaattoreiden välillä. Hintojen todellinen vertailu on vaikeaa, koska ne peittyvät monimutkaisten sopimusten taakse, teleyhtiössä katsotaan.
Kytkykauppaa selvittänyt työryhmä toi lausunnossaan maanantaina esille 3g-kytkykaupan ongelmia muun muassa siinä, ettei ole selvää, milloin määräaikaisen sopimuksen saa purkaa.
Työryhmän puheenjohtaja Rainer Salonen liikenne- ja viestintäministeriöstä kommentoi Tietokone-lehdelle, että äärimmillään operaattori ei ole suostunut purkamaan kytkysopimusta edes perheen kuolemantapauksen takia.
DNA:n kuluttajamyynnin osastopäällikkö Sami Aavikko kertoo Tietokoneelle, että ongelmat myös näkyvät reklamaatioiden määrissä.
"Kytkykauppaa käydään päätelaitteiden haluttavuusarvolla. Vaikkapa 500 euron älypuhelin vetoaa hyvin helposti nuoriin kuluttajiin, jotka eivät osaakaan ottaa huomioon pitkää sopimuskautta ja kuukausimaksua. Joudumme keskustelemaan kuluttajien kanssa siitä, miten maksuhuolet hoidetaan", sanoo Aavikko.
Aavikon mukaan vasta vähän yli 18-vuotiaat ovat ottaneet kytkysopimuksella kalleimpia älypuhelimia, jolloin kännykkälasku voi nosta reilusta kympistä 40–50 euroon kuukaudessa. Kytkysopimukset ovat yleensä kahden vuoden pituisia, mutta myös vuoden sopimuksia on tullut.
Elisa ja Sonera toivovat vähemmän sääntelyä
DNA:ssa ollaan huolissaan siitäkin, että ajan mittaan kytkykauppa lisää isojen operaattoreiden valtaa ja heikentää kilpailua. Tästä on ollut merkkejä myös Keski-Euroopassa.
"Kun markkina jähmettyy, miten käy asiakaspalvelun. Kun asiakkaat saadaan kiinni pitkiin sopimuksiin, nousee korkea kynnys päästä markkinaan. Emme näe, että palvelumarkkinakaan olisi merkittävästi edistynyt juuri kytkykaupan ansiosta."
Elisassa ollaan asiasta lähes täysin päinvastaista mieltä. "3g-palvelupaketeissa on nyt markkinoiden edullisimmat puheluhinnat. Samaan aikaan datahinnat ovat laskeneet. Me teimme datasta kiinteähintaista", sanoo tuotejohtaja Panu Lehti Elisasta.
DNA:ssa lasketaan, että kytkykaupan aikana puheluhintoja on korotettu. Panu Lehden mukaan taas Suomessa on yhä Euroopan edullisimmat kännykkäpuhelut.
Lehti muistuttaa, ettei 3g-kytkysopimus ole pakollinen, vaan asiakas voi ostaa liittymän ja puhelimen erikseen. Kytkysopimuksia on tehty operaattoreiden arvioiden mukaan noin 600 000, ja noin joka kolmas uusi liittymä on mennyt kytkysopimuksella. "3g-kytkykäyttäjien suureen määrän nähden ongelmia on ollut hyvin vähän."
"Kuluttaja voi valita, ottaako kännykän ja liittymän yhdessä vai erikseen, mobiililaajakaistan kanssa, tai hankkiiko modeemin erikseen. Mitä enemmän on valinnanvaraa, sen parempi", toteaa Lehti.
DNA:ssa tunnustetaan, että 3g-kytkykauppa on uudistanut suomalaisten laitekannan, mutta ei nähdä syytä jatkamiseen.
"Olemme sillä kannalla, että koko kytkykauppa pitäisi unohtaa. Vanhakantainen laitekanta on uudistettu, ja mielestämme hyöty on jo saavutettu", sanoo Aavikko.
Panu Lehti sanoo, että Elisa on huomioinut Kuluttajaviraston kommentit sopimusten epäselvyydestä ja lupaa, että keskustelua käydään viranomaisten kanssa, ja tarvittavat viilaukset pelisääntöihin tehdään.
Elisassa uskotaan, että kytkykauppa palvelupakettien kera hyödyttää yhä toimialan kehitystä. "Olemme laittaneet kymmeniä miljoonia euroja 3g-verkkoihin. Investoinnit ovat yhteensä satoja miljoonia euroja. Haluamme kaikin tavoin tukea tietoyhteiskuntakehitystä", vakuuttelee Panu Lehti. "Operaattorit ovat satsanneet palveluhinnoitteluun, verkkoihin ja päätelaitteiden saatavuuteen."
Teliasonerasta ei ehditty heti perjantai-iltapäivänä antaa haastattelua asiasta Tietokone-lehdelle. Lyhyen lausunnon mukaan Sonera kannattaa kytkykaupan jatkamista, mutta sääntelyä tulisi keventää esimerkiksi määräaikaisten sopimusten pituuden suhteen.
Myös Nokia on suhtautunut työryhmässä kriittisesti kytkykauppaan, vaikkei Suomi olekaan kännykkäjätille liiketaloudellisesti
merkittävä markkina-alue.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) ottaa aikanaan kantaa siihen, jatketaanko kytkykauppaa. Nykyinen määräaikainen kytkykauppa alkoi huhtikuussa 2006 ja päättyy maaliskuun lopussa ensi vuonna, jos lainsäädäntöä ei uusita. Parhaillaan ministeriössä harkitaan, jatketaanko kytkykauppaa, ja jos jatketaan, millaisin ehdoin.
DNA:n mukaan pitkät kytkysopimukset näkyvät nuorten asiakkaiden perintään menneiden laskujen määrän kasvussa.
